Helpotus ja kukoistus

 

Tyhjästä olosta helpotukseen ja kukoistukseen!

Miten ihanaa oli huomata ohjaajana, että nuori sai ohjausprosessin, neljän ohjauskerran, avulla kiinni siitä, missä hän oikeasti kukoistaa. Prosessin loppupuolella tyhjästä olosta, alakulosta, ei näkynyt enää juuri mitään merkkejä.

Prosessin alkuvaiheessa, ensimmäisessä ohjauksessa nousi esille tyhjä olo. Nuori oli vaihtamassa lukio-opinnot ammatillisiin opintoihin ja oli hakeutumassa alalle, joka ei mistään kulmasta näyttänyt siltä, että se olisi hänen todellinen kiinnostuksena. Opiskelija ei sitä vielä silloin tiedostanut tai halunnut tunnistaa. Tämän vuoksi tarjosin ohjattavalleni jatkoaikoja urasuunnitteluun.

Prosessin toinen ohjaus oli perhepalaveri, johon osallistui myös lukion terveydenhoitaja. Teemana ohjauksessa oli nuoren alakulo, joka oli noussut esille ohjaustunnilla tehdystä Opintie-tehtävästä. Nuori osallistui tämän jälkeen opinto-ohjaajan pitämään Voimaryhmään, johon oli valittu tai hakeutunut opiskelijoita, joilla oli motivaatiopulaa, alakuloa tai muuta henkistä painetta.

Kolmas ja neljäs ohjauskerta painottui nuoren urasuunnitteluun. Kolmannella kerralla kirjoitin ohjauskarttaa nuoren tarinasta ja sieltä nousi silmille todelliset kiinnostukset.

Aloitin ohjauksen sillä, että pyysin nuorta ottamaan vahvuuskorttipakasta neljä itsessä olevaa luonteen perusvahvuutta ja yhden sellaisen vahvuuden, jota hän haluaisi itselleen lisää. Nuori valitsi vahvuuskorteikseen Rakkauden ja Ystävällisyyden, Uteliaisuuden, Anteeksiannon ja Arvioinnin. Hän halusi lisää Sinnikkyyttä.

Lähdimme tutkimaan jokaista nuoren luonteenvahvuutta erikseen. Hän halusi kertoa ensimmäisenä Rakkaudesta ja Ystävällisyydestä. Kysyin, että miten ne näkyvät hänessä. Opiskelija sanoi, että auttaminen on hänelle tärkeää. Hän koki auttamisen halua, hän halusi olla hyödyksi muille ja saada toisille hyvän mielen. Keskiöön nousi hyvän tekeminen muille. Pohdimme samalla, missä lukioaineissa yhdistyisi näitä asioita. Merkitsimme ylös psykologian ja filosofian.

Toiseksi luonteenvahvuudekseen nuori nosti Uteliaisuuden. Kysyin taas, miten se näkyy hänessä. Hän oli kiinnostunut ihmisten asioista. Hän halusi tietää, miksi jokin ihminen käyttäytyy juuri tietyllä tavalla. Kysyin, että millaisia artikkeleita ja tarinoita luet lehdistä. Hän kertoi lukevansa etupäässä ihmisten tarinoita ja terveysasioita. Merkitsimme taas lukioaineista ylös psykologian, filosofian ja lisäksi terveystiedon.

Kolmanneksi luonteenvahvuudeksi nousi Anteeksianto. Nuori kertoi haluavansa aina olla sovussa. Hän koki olevansa suvaitsevainen ja ymmärtäväinen.

Neljäntenä vahvuutena oli Arviointi. Nuori kertoi, että häneltä kysytään paljon mielipiteitä ja ystävät kokevat, että hänelle on helppo puhua ja että hän on oikeudenmukainen. Kirjoitimme jälleen ylös näiden molempien vahvuuskorttien pohjalta kiinnostuksen psykologiaan ja filosofiaan.

Luonteenvahvuus, jota nuori halusi lisää oli Sinnikkyys. Hän halusi lisää pitkäjänteisyyttä jottei asiat jäisi puolitiehen. Hän koki kärsivänsä itseluottamuksen puutteesta, mikä tuli esille jo ensimmäisessä ohjauskeskustelussa prosessin alussa, tyhjässä olossa. Lisäksi yhtenä varjona oli epäonnistumisen pelko. Kerroin, että jokaisella ihmisellä on kehittämisen kohteita, joita joskus pitää kehittää läpi elämän. Sanoin myös, että hänen yläkoulun keskiarvo oli 8.0, joka kertoo siitä, että hän on kuitenkin saanut asioita hyvin tehtyä loppuunkin asti.

Nuoren ohjauskartan keskiöön nostimme luonteenvahvuuksien pohjalta asiat, jotka ovat hänelle tärkeitä tulevassa työssä. Keskiöön tuli kolme asiaa: auttaminen, ihmiset ja eläimet sekä sanat opetus ja ohjaaminen. Kiinnostus ohjaamiseen oli tullut esille myös ns. Tyhjässä olossa, jolloin nuori kertoi ammattiroolihaastattelussa, että hän halusi olla mieluummin sähköasentajien ohjaaja kuin itse sähköasentaja.

Kartoitin nuorelle ohjauskartan viereen toiselle paperille muutamia esimerkkejä siitä, millaisia opiskeluvaihtoehtoja nuorta kiinnostavalta sektorilta (auttaminen, ihmiset ja eläimet sekä opetus ja ohjaaminen) löytyisi. Yliopiston alle kirjasin seuraavat: opettaja, luokanopettaja, aineenopettaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, psykologia, sosiaaliala-sosiaalipsykologia ja sosiaalityö, filosofia, terveystieteet, työhyvinvointi, liikuntatieteellinen. Ammattikorkeakouluopintojen alle kirjasin: sairaanhoitaja, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, liikunnanohjaaja, terveydenhoitaja ja nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja. Ammatillisen koulutuksen alle kirjasin lähihoitajan.

Kun kysyin nuorelta, että mitä mieltä olet nyt, kun katsot ohjauskarttaasi. Nuori sanoi, että huomaan mihin todelliset kiinnostukseni osuvat ja tiedän nyt myös, että haluan jatkaa lukio-opintoja. ”Ihanaa”, ajattelin ohjaajana. Nuori koki helpotuksen ja sai kiinni kukoistuksesta.

Tämän ohjauskeskustelun pohjalta nuori sai kotitehtäviä. Annoin hänelle tehtäväksi AVO-itsearviointitestin. Olen tehnyt siihen tarkat ohjeet ja pyysin tallentamaan käyttäjätunnuksen ja salasanan, jotta voimme tutkia listojenvertailua yhdessä.

Opiskelija varasi neljännen ohjauskerran heti kun oli saanut tehtyä itsearviointitestin kotona. Hän hoiti aina kaikki tehtävänsä hyvin ja nopeasti. Hänellä oli motivaatiota sopia uusi tapaaminen. Kiinnostus ohjauskeskusteluihin tuli esille myös siinä, että hän oli aina ajoissa paikalla.

Neljännessä ohjauskeskustelussa tutkimme nuoren avo-testin tuloksia ja vertailimme listoja eri koulutustasoilta. Listojen järjestysperusteena oli kiinnostukset. Nuori alleviivasi listoista tutkinnot, jotka häntä eniten kiinnostivat ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. Keskustelimme näistä ammateista ja keskustelun jälkeen nuori osasi nimetä alat, joita hän haluaisi opiskella. Ammattikorkeakouluopinnoissa nuorta kiinnostivat eniten fysioterapeutin ja terveydenhoitajan tutkinnot. Varavaihtoehtoja olivat matkailuala ja liiketalous. Yliopistossa nuorta kiinnostivat psykologia ja ravitsemusterapeutin opinnot.

Nuori kukoisti. Hän oli saanut kiinni uraunelmistaan, mikä lisää hänen itseluottamustaan opinto- ja urapolulla. Nuoren perhe oli saanut nuoren luvalla yhteenvedon jokaisen ohjauskeskustelun pääpiirteistä. Kolmannen ja neljännen ohjauskeskustelun, uraohjauskerran jälkeen teemana oli helpotus ja kukoistus. Oli voimauttavaa kirjoittaa perheelle: Olen iloinen teidän nuorenne puolesta. Hänestä huokuu nyt tyytyväisyys elämään ja rauhallisuus. Olen iloinen myös siitä, että nuori on varmistunut missä hänen oikeat, todelliset kiinnostuksensa ovat. Ytimessä on ihmiset ja auttaminen.”

www.minnakattelus.com

Kipinä-uraohjauskoulutukset opoille ja ohjaustyötä tekeville

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s