UNELMAPUHE – TAVOITEPUHE

Terveys palautuu – tunnen voimaantuneeni jälleen. – Perheeni huomaa, että olen jälleen iloinen ja energinen ja jaksan tehdä kaikkea, mitä oikeasti haluan.

Elämä on tasapainossa. – Vapaa-aikaa on riittävästi. – Pääsen toteuttamaan haluamiani asioita niin työssä kuin vapaa-aikanakin.

Tässä blogissa on vuoden 2017 KIPINÄ-koulutuspäivissä olleiden ihmisten kirjoituksia heidän unelmistaan ja tavoitteistaan. Pääsimme kiinni unelmiin ja tavoitteisiin KIPINÄ-tehtävien avulla: KIPINÄ-unelmalahjakortti, KIPINÄ-aarre ja KIPINÄ-ihme.

Unelmapuheesta käytän usein nimitystä tavoitepuhe. Unelmat ovat tavoitteita, joita kohti haluamme suunnata elämässä tai mitä haluamme elämäämme lisää. Unelmat voivat toimia valonheittäjinä tarvittavan ajanjakson ja niistä voidaan myös luopua matkan varrella tai maalin päästyä. Unelmien tehtävänä on antaa meille energiaa ja voimaa. Voimme tarvita niitä eniten juuri silloin kun olemme väsyneitä tai allapäin. Huolissani olen silloin, jos nuorella ihmisellä ei löydy juuri ollenkaan unelmapuhetta tai tavoitepuhetta. Silloin mieli on täysin kiinni eikä anna tilaa valolle.

Kirjoittaessamme ylös haaveitamme ja unelmiamme, olemme täysin auki sekä itsellemme että lukijalle. Unelmien ja tavoitteiden kirjoittaminen tai sanoittaminen jäsentää ajatuksiamme. Se tuo esille kipupisteitä, mahdollisuuksia, elämäntilanteen kiitollisuuden aiheita ja muutostoiveita, sen mitä eniten tarvitsemme sekä paljon muuta.

Meillä ihmisillä on paljon ihania toiveita ja unelmia. Lisäksi niille löytyy yhtäläisyyttä. Unelmoimme usein siitä, että saisimme rauhassa ja vapaasti toteuttaa itseämme. Haluaisimme elää kiireettömästi ja stressittömästi. Haluaisimme löytää sisäisen rauhan ja olla onnellisia sekä tyytyväisiä elämäämme. Haaveilemme myös omasta kodista, mökistä, omasta saunasta ja omasta yrityksestä. Odotamme aikaa luovuudelle, kädentaidoille, leivontaan tms.

KIPINÄ-koulutusryhmien unelmia ja tavoitteita lukiessani sanoin ääneen useasti, että voi, oi … , johtui siitä, että haluaisin niin auttaa näitä ihmisiä löytämään sen aarteen, mitä he tavoittelevat – mahdollistaa ihmeen, jota he toivovat. Toivoisin niin, että nämä ihmiset ehtisivät kokea elämässään sen, mitä he tällä hetkellä eniten tarvitsevat ja unelmoivat. Toivon, että heidän elämänsä ei menisi ohi niin, että joutuvat vain odottamaan levollisuutta, kiireettömyyttä ja sisäistä rauhaa. Kiireettömyys on monen ihmisen tavoite ja toivon, että me pystymme kääntämään kellon niin, että saamme enemmän aikaa itsellemme ja läheisillemme.

Unelmissa oli mahtavia, hyvinkin pitkälle mietittyjä yritysideoita. Pidän peukkuja ja toivon kovasti, että nämä unelmat saavat tuulta purjeisiin! Ihanat yritysideat saivat minut useasti hymyilemään ja naurahtamaan ääneen. Niissä on voimaa!

KIPINÄ-koulutusryhmien unelmia ja tavoitteita

KIPINÄ-unelmalahjakortti

Hyvinvointivuosi ”sapattivuosi” omaan henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin keskittyen – Vuosi olisi täydellistä rentotumista jossakin luonnonkauniissa paikassa, missä kokki valmistaisi minulle ja ystävilleni terveellistä kasvisruokaa. Ohjelmana olisi pt:n kunto-ohjelma, lempeää joogaa, NLP:tä ja muuta henkistä kasvua tukevaa koulutusta sopivasti annosteltuna.

Ostaisin unelmien asunnon meren rannalta. – Pitäisin töistä välivuoden ja lähtisin jonnekin, jossa voin elää paljain varpain vaikka kokonaisen vuoden. – Kouluttautuisin vaikka mindfullness-ohjaajaksi tms. hyvinvointivalmentajaksi.

Yhdessä perheen kanssa pidemmälle matkalle – Kodin remontointi (oma ja äidin koti) – ylimääräiset hyväntekeväisyyteen

Vapaa työ – ei aikaan tai paikkaan sidottuna – Käsityön ilosanoma kulkee työssäni, jolloin voin itse päättää mitä, milloin, kenelle ja missä.

Viikon patikointimatka Euroopan vuoristossa, joka syksy ja kevät läheisten seurassa.-Uusi talo sekä vapaa-ajan talo meren äärellä. Oivallus: En oikeasti tarvitse 1,5 miljoonaa.

Raha voisi olla pesämuna koululle, jossa on hyvä olla henkisesti ja fyysisesti. Sisäilmapuhdaskoulu, jossa oppilaita ja opettajia arvostetaan.

Haaveiden talo – viihtyisä: oma piha ja puutarha – avara: kaunis sisustus, iso ja tilava – valoisa: yhdessä tasossa – hyvä kulkuyhteydet – oma sauna

Asuminen mökillä: mökkiremontti – mökki ympärivuotiseksi asunnoksi – Liikkuminen: isompi vene ja hydrokopteri

Vapaata töistä: aikaa perheelle ja ystäville – matkustaminen – kielten opiskelu – liikunta – muut harrastukset

Jäisin virkavapaalle ja tekisin kaikkea, mihin ei normaalielämässä jää riittävästi aikaa ja rahaa. – Matkustelisin pitkään. – Harrastaisin luovia asioita (piirtämistä, käden taitoja yms.) – Perustaisin oman ”pikku puuhapajan”, ”bisnes” – Suorittaisin lentolupakirjan

Jakaisin rahat perheen ja siskojen kanssa. Ostaisin omalla osuudella uuden mökin.

Talo meren rannalla – Ympäri maailman perheeni kanssa – Hyväntekeväisyys: nuoret, lapset, Amnesty, oma säätiö – Opiskelu lääkäriksi

Hyvinvointikeskuksen perustaminen: terveys, ohjaus ja valmennus – Oman yrityksen kehittäminen

Aikaa ja paikka keskittyä kirjan kirjoittamiseen

Erämatkailuyritys Lapissa, jossa Revontulien tarkkailuun sopivat yöpymiskodat ja …??

Kouluttautumisen tai työkokemuksen kautta hankittu osaaminen ruoanvalmistusalalle ja leivontaan – Pitopalvelu, joka järjestää juhlia ja tilaisuuksia. Lisäksi haluaisin opettaa/kouluttaa arjen taitoja (ruoanvalmistus, leivonta jne.) nuorille. Samalla haluaisin kauniin ja toimivalla paikalla olevan kiinteistön pitopalvelun toimintaa varten, jossa myös hyvät opetustilat.

Jättäytyisin virkavapaalle töistä. – Perustaisin oman yrityksen: Kissakahvilan – kissahoitolan. – Miettisin sitten myös muita yritysideoita. Ehkä pitopalvelua, myymälää tms.

Eläketili, josta vapautuu 3000 euroa kuussa vapaaseen käyttöön.

KIPINÄ-aarre

Olen löytänyt käsityön opetukseen jotain täydellisen uutta, mikä havahduttaa ja osoittautuu tähdeksi.

Olen edelleen töissä erityisopettajana ja pidän työstäni todella paljon. Olen myös opetuksen kehittämistehtävissä ainakin jonkin verran.

Asun kauniilla paikalla meren äärellä. Kotini on kaunis ja värikäs. – Saan vapaasti ilmaista itseäni omassa elämässäni. – Olen terve ja tasapainossa kaiken suhteen.

Olen saanut tehdä monipuolista ohjaustyötä hyvin erilaisten opiskelijoiden kanssa. Yhdessä olemme kohdanneet haasteita, asettaneet tavoitteita ja nähneet jo toteutuneita unelmia.

Elämä on tasapainossa. – Vapaa-aikaa on riittävästi. – Pääsen toteuttamaan haluamiani asioita niin työssä kuin vapaa-aikanakin.

Olen suorittanut NLP-koulutukset ja osallistunut Ihminen tavattavissa –koulutukseen. Olen ryhtynyt yrittäjäksi ja voin itse määritellä työni ja työtahtini.

Minulla on oma opo-luokka, jonka olen saanut sisustaa itse. Sen välittömässä läheisyydessä on työhuoneeni. Minulla on hyviä ideoita sekä yksiö- että pienryhmäohjaukseen.

Lapset voivat hyvin ja ovat löytäneet omat polkunsa. – Edelleen onnellisesti naimisissa – Terveenä ja mukavassa työssä

Opiskelupaikka opo-opinnoissa

Ostaisin turvapaikkoja turvapaikanhakijoille.

Vahva parisuhde – Jatko-opiskelun kautta uutta näkökulmaa työhön (edelleen ohjausta silti)

Olen eläkkeellä ja elän rikasta elämää henkisesti. Teen vapaaehtoistyötä, harrastan monia ja erilaisia asioita – Suojelen luontoa ja pidän huolta lapsistani ja puolisostani. – Yritän pysyä terveenä ja olen kiitollinen.

Uusi mökki lähempänä kotia

Olen löytänyt unelmieni työpaikan ja saan ohjata, opettaa ja kehittyä työssäni.

Työtilanne on rauhallinen. – Väsymys on väistynyt.

Teen ohjaustyötä yrityksessäni. Yksityishenkilöillä on mahdollisuus valita ohjauspalvelut opo-seteleiden avulla. Olen myös mukana kehittämässä ihmis- ja osaamislähtöistä työnhaku- ja rekrytointimenetelmiä.

Pienryhmätyöskentely sekä ura- ja jatko-opinto-ohjaus pienryhmissä ovat osa oppilaitoksen ohjausta. Lisäksi pienryhmiä toimii motivaatioon ja tsemppaukseen liittyen. Ryhmät ovat tuottaneet selkeitä tuloksia.

Olen perustanut oman yrityksen: kahvilan tai matkailualan yrityksen. Se sijaitsee kauniilla paikalla meren tai järven rannalla. Se työllistää minut ja perheeni hyvin. Viihdymme hienosti.

KIPINÄ-ihme

Toimin luovassa ammatissa (taide, ohjaaja). – Olen vapautunut ajatuksissani (instituutio ei sido). – Olen iloinen ja onnellinen ja tämän huomaavat myös muut. – Arkeni on tutkimusmatka ja elän sitä rohkeasti.

Täydellinen muodonmuutos – sulava, solakka, uusi minä, joka huolehtii itsestään.

Olen saanut vauvan.

Olen löytänyt sisäisen rauhan ja hiljaisuuden, joka näkyy levollisuutena entistä kuuntelevampana ja tukevana.

Vakaa ja pysyvä tilanne – ei tarvitse tehdä koko ajan uusia suunnitelmia – Perhe ja ystävät huomaavat tämän onnellisuudestani ja elämänilostani

Olen tasapainoinen, hyväntuulinen, energinen ja pirteä. – Päivien sisältö tuo hyvää oloa ja energiaa. – Saan paljon aikaan.

Perheemme asuu ulkomailla mieheni työn vuoksi. – Opimme uuden kielen ja kulttuurin sekä paljon itsestämme. Miehen ei tarvitse viettää viikonloppuja puolustusvoimien harjoituksissa. Äitini on saanut ja suostunut ottamaan paikan hoitokodista.

Maailman poliittinen tilanne on vakaampi eikä tarvitse pelätä turvallisuustilanteen romahtamista.

Onnellisempi ja tasapainoisempi – Näkyisi minussa niin, että olisin rennompi ja rauhallisempi.

Unelmalahjakortin saaminen: tauko töistä ilman palkkahuolia mahdollistaisi vaikka mitä – Tauko työstä, itsensä toteuttamista, opiskelua jne. – Enemmän aikaa elämälle: kiireettömyys, luovuus jne.

Minulla on uusi mökki. Minä ja ystäväni viihdymme siellä. Nautin mökkielämästä.

Olen löytänyt oman kodin ja elän siellä tasapainoista ja onnellista elämää. Minulla on positiivinen elämänasenne ja nautin elämästäni.

Saan lisää rohkeutta toteuttaa unelmia. Perhe huomaa varmasti muutoksen!

Terveyden ylläpito: hyvinvointi, iloisuus, harrastukset

Minusta tulee luova, intoa pursuava henkilö, joka on lopettanut asioista tuskailemisen ja stressaamisen. Kaikki onnistuu kuin luonnostaan … tanssahdellen.

Terveys palautuu – tunnen voimaantuneeni jälleen. – Perheeni huomaa, että olen jälleen iloinen ja energinen ja jaksan tehdä kaikkea, mitä oikeasti haluan.

www.minnakattelus.com

 

KIPINÄ-vahvuus- ja tunnekuvakortit ohjauksessa

Pienryhmäohjauksessa ja luokkamuotoisessa ohjauksessa laitan KIPINÄ-kortit esille lattialle huovan päälle, josta ne on helpompi nähdä. Yksilöohjauksessa ohjattava valitsee tunnekuvakortit korttipinosta. KIPINÄ-vahvuus- ja tunnekuvakortit sopivat sekä nuorten että aikuisten ohjaukseen.

Opiskelija oli varannut ohjausajan, jonka aiheena oli halu siirtyä lukion ensimmäisessä jakossa ammatilliseen oppilaitokseen. Aloitin ohjauksen Kipinä-vahvuus- ja tunnekuvakorteilla. Annoin ohjattavalle kortit ja pyysin valitsemaan kuvista sellaiset asiat, mitä hän haluaa elämässään olevan 10 vuoden päästä. Opiskelija valitsi ensin neljä korttia. Pyysin kertomaan, mitä hän korteilla tarkoittaa. Korteista tuli esille perhe, harrastukset ja vapaa-aika sekä luonteenpiirteitä. Kysyin, että missä on sinun työkorttisi. Ohjattava valitsi kaksi uutta korttia. Hän kertoi, että häntä kiinnostaa moottorit ja sähköala. Sähköala kuitenkin eniten. Ohjattava otti Snapchattiin kuvan valitsemistaan kuvakorteista. Pyysin tämän jälkeen ohjattavaa kääntämään kortit toisinpäin. Toisella puolella oli sanat: ihmissuhteet, stressinhallinta, kekseliäisyys, ystävällisyys, itsenäisyys ja tehokkuus. Pyysin kertomaan, miten nämä vahvuudet näkyvät ohjattavassa. Tämän jälkeen keskustelimme siitä, miten juuri nämä vahvuudet ovat tärkeitä sähköalan työtehtävissä. Ohjattava halusi täyttää hakulomakkeen sähköalalle. Soitimme myös sähköalan opinto-ohjaajalle ja tiedustelimme mahdollisista vapaista paikoista. Opinto-ohjaaja lupasi ottaa ohjattavaan yhteyttä ja sopia tapaamisen. Ohjattavani pääsi opiskelemaan alaa, johon tunsi KIPINÄÄ.

Käytän KIPINÄ-tunnekuvakortteja hyvin erilaisissa ohjausteemoissa. Esimerkiksi valitse: tulevaisuuskuvat, elämän turvakuvat, elämäntilannekuvat, tämän hetken ajatukset -kuvat, työelämäkuvat, jatko-opintokuvat, kesätyökokemuskuvat jne. Kuvia voi käyttää varsin vapaasti eri teemoihin. Monesti pyydän ohjattavaa katsomaan myös, mitä kuvien toisella puolella lukee ja kysyn, miten kyseinen vahvuus näkyy hänessä tai hänen elämässään.

IMG_7956

 

Vahvuuksien pöytä – Yläkoulun opo

Teimme 8-luokkalaisten kanssa Kipinä-käsi -tehtävän, jossa he piirsivät ensin paperille kätensä ääriviivat. Tehtävänä oli etsiä vahvuus jokaiselle sormelle. Laitoin Kipinä- kuvakortit, joissa toisella puolella on vahvuussanoja, pöydälle ja sanoin oppilaille: ”Pöytä on katettu, tervetuloa vahvuus-kattauksen äärelle.”

Oppilaat etsivät innokkaasti vahvuuksiaan ja samalla lukivat vahvuussanan englanninkielisen version. Tämän jälkeen he pohtivat, mistä vahvuuksista he ovat erityisen kiitollisia, mitkä vahvuudet tukevat heitä opiskelussa ja mitä vahvuuksia he haluavat ehdottomasti käyttää tulevassa työssään.

Piirtämäänsä kämmeneen he listasivat vielä, mitä asioita he haluavat kehittää itsessään. Mitkä asiat muuttuvat, kun he ovat parantaneet kehitettäviä puoliaan ja mitä hyvää siitä elämään seuraakaan? Kiva tunti!  

Minna Kattelus – Uraohjaus

KIPINÄ-kauppa: www.minnakattelus.com

KIPINÄ-kysymys ja tehtäväkortit ohjauksessa

Miten käytän KIPINÄ-kortteja ohjauksessa?

Olen valinnut KIPINÄ-korteista tehtäviä hyvin erilaisiin ohjaustilanteisiin kuten elämänhallinnan kurssille, voimaryhmän tapaamisiin, opotunneille, kesätyöportfoliokurssin alku- ja loppuohjaukseen, yksilöohjaukseen ja KIPINÄ-uraohjaukseen. Olen kokenut helpoksi sen, että voin ottaa pienryhmäohjaukseen tai opotunnille mukaan muutaman selkeän tehtäväksiannon.  Esimerkiksi KIPINÄ-ryhmän uraohjauksessa luen aina KIPINÄ-tarinan. KIPINÄ-ryhmässä käytän myös muutamia KIPINÄ-kortteja lisätehtävinä siltä varalta, jos parit valmistuvat eri tahtiin. KIPINÄ-ryhmässä on mukana aina myös KIPINÄ-voimasydän.

IMG_7948

KIPINÄ-tehtäväkortti: KIPINÄ-opintie toimi ennakkotehtävänä yksilöohjaukseen

KIPINÄ-kortit opotunnilla

Ohjaajana valitsen KIPINÄ-kysymys- tai tehtäväkortit ohjaustunnin teemaan mukaan. Otan valitut kortit mukaan tunnille ja heijastan projektorilla KIPINÄ-tehtävät taululle. Ohjattavat tekevät tehtävän joko yksilötyönä, parityönä tai pienryhmässä sen mukaan, mikä on tehtävänanto.

Esimerkiksi ensimmäisen vuoden opotunnilla otin ryhmäytymisen välineiksi KIPINÄ-kortit: KIPINÄ-nimitarina ja KIPINÄ-käsi. Opiskelijat tekivät KIPINÄ-nimitarinan ja KIPINÄ-käden ensin parityönä vertaisohjauksena ja jakoivat tehtävät tämän jälkeen pienryhmässä. KIPINÄ-ajatukset oli yhden tunnin aloitustehtävä, jossa tyhjennetään kaikki mielessä olevat ajatukset paperille musiikin soidessa taustalla. Yksilöosuuden jälkeen opiskelijat jakoivat ajatuksiaan pienryhmässä. Kesätyöportfoliokurssin pienryhmäohjauksessa käytin kortteja: KIPINÄ-onnistuminen ja KIPINÄ-itsetuntemus.

Tehtävien valinta KIPINÄ-korttipinosta on varsin helppoa ja nopeaa. Lisäksi saan mukaan heti käyttökelpoisen tehtävän, jonka voin näyttää ohjattaville projektorilla. Pidän siitä, että käyttö on yksinkertaista ja nopeaa.

Tässä kirjoituksessa on kuvia oppitunniltani, jossa teemana oli jatko-opinnot. Ryhmässä oli yhteensä 25 opiskelijaa jokaiselta lukion vuositasosta.

KIPINÄ-soitto: jatko-opintopaikkaan

Valitsin korteista ensimmäiseksi tuntitehtäväksi KIPINÄ-soitto: jatko-opintopaikkaan. Missä jatko-opintopaikassa haluaisit opiskella ja minkä alan opiskeluun uskallat sitoutua viideksi vuodeksi? Mihin jatko-opintopaikkaan soitetaan?

Pyysin ryhmäläisiä kirjoittamaan liikuteltavalle taululle omat vastauksensa eli kiinnostavien jatko-opintopaikkojen nimet ja alat.

KIPINÄ-soitto: jatko-opintopaikkaan

KIPINÄ-soitto: työpaikkaan

Tämän jälkeen heijastin projektorilla taululle tehtävän KIPINÄ-soitto: työpaikkaan. Missä työpaikassa haluaisit työskennellä? Mihin työpaikkaan olisit valmis sitoutumaan viideksi vuodeksi? Mihin työpaikkaan soitetaan? Ohjattavat kirjoittavat toiselle puolelle taulua tai toiselle liikuteltavalle taululle vastauksensa.

Toiminnan jälkeen vastauksia tutkittiin yhdessä. Tiedustelin ohjaajan roolissa: kuka kirjoitti opiskelupaikakseen lakiasiaintoimiston. Tässä kohtaan pohdittiin myös: mitä opiskelija tietää alasta, ja valintaperusteista, milloin opiskelija on tiennyt alavalintansa, mistä aineista hän on tykännyt kouluaikoina jne. Opiskelija on kirjoittanut toiselle taululle myös kiinnostavan työpaikan, johon on valmis sitoutumaan viideksi vuodeksi. Kysyin, mikä opiskelijaa kiinnostava työpaikka on? Jos se on lakiasiaintoimisto tai muu juristillekin sopiva, niin silloin sekä jatko-opinnot että kiinnostava työpaikka menevät käsi kädessä. Tässä kohtaan tuli esille hyvin se, että menevätkö jatko-opintokiinnostukset linjassa työpaikkakiinnostuksen kanssa. Yhdellä opiskelijalla kiinnostukset eivät menneet yhtään linjassa keskenään. Tästä aiheutui juuri oikeanlaista keskustelua ja loppujen lopuksi jatko-opintokiinnostus selkeni.

Suosittelen kokeilemaan tehtäviä KIPINÄ-soitto: jatko-opintopaikkaan ja KIPINÄ-soitto: työpaikkaan ohjaustunnilla tai pienryhmäohjauksessa. Olen keksinyt kysymykset aikoinani yksilöohjauksessa, jossa kysymykset tietenkin myös toimivat. Kysymysten avulla voi avautua intuitiivinen ja rajoitteista vapaa mielenmaisema, mikä antaa mahdollisuuden päästä kiinni todellisiin kiinnostuksiin ja urakipinöihin. KIPINÄ-kysymys- ja tehtäväkortit sopivat sekä nuorten että aikuisten ohjaukseen.

 

Yläkoulun opinto-ohjaajan kokemuksia KIPINÄ-kysymys- ja tehtäväkorteista

Yksilöohjaus – KIPINÄ-työvaatteet ja KIPINÄ-läpivalaisu

9-luokan oppilas tuli ohjaukseen ja oli ahdistunut, kun ei osannut päättää, hakeako autoalan perustutkintoon vai kokiksi? Keskusteluissa selvisi myös, että oppilas oli ruvennut empimään kokin koulutustaan, koska äiti ja sisko olivat sanoneet siellä olevan huonon palkan. Äiti oli ehdottanut hakeutumista autoalan koulutukseen.

Teimme kaksi Kipinä-harjoitusta. Toinen oli Kipinä-työvaatteet -harjoitus ja toinen Kipinä-läpivalaisu. Ensimmäisessä harjoituksessa oppilaani näki itsensä kokin asussa ja läpivalaisussa hän pääsi kokin jatko-opinto-kortilla eteenpäin. Oppilas eläytyi hienosti tehtäviin ja oli pois lähtiessään helpottunut. Hän hakee yhteishaussa kokin koulutukseen.

Opotunti – KIPINÄ-pizza

On aina haasteellista pitää opotunteja lukioasioista, kun osa porukasta on menossa ammatilliseen koulutukseen ja toinen puoli hakee lukioon. Nyt keksin ottaa Kipinä-pizzan avuksi. Kerroin oppilaille, että lukioon hakevat täyttävät ainevalintakortin ja ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat tekevät pizzan (Kipinä-pizza -harjoituksen). Eräs maahanmuuttajapoika alkoi hieroa vatsaansa ja sanoi: nyt onkin jo nälkä. Menemmekö oikeasti tekemään kotitalousluokkaan pizzaa? Kun selvisi, että kyseessä on pizza, jossa mietitään asioita, jotka ovat tärkeitä oppilaalle tulevassa työssä, meitä kaikkia nauratti. Oppilaat lähtivät mukavasti tekemään tehtävää ja se onnistui hyvin.

Yksilöohjaus – KIPINÄ-ajatukset

Oppilas tuli luokseni tuohtuneena ja vihaisena ja syynä olivat riidat kavereiden kanssa. Annoin oppilaalle tyhjän paperin ja pyysin häntä etsimään olotilaan sopivan musiikin. Tehtävänä oli kirjoittaa paperille kaikki ne asiat, joita hänen mielessään liikkuu soitettavan musiikkikappaleen aikana. Tavoitteena oli puhdistaa mieli kaikista negatiivisista ajatuksista. Oppilas kysyi, saako hän myös piirtää ja se sopi harjoitukseen oikein hyvin.

Seuraavaksi oppilas sai valita positiivisemman, voimia antavan musiikkikappaleen ja tehtäväksi tuli kirjata paperille kaikki ne asiat, jotka hänen elämässään on hyvin sekä muutokset, joita hän toivoo. Tehtävänä oli myös miettiä, mitä hän voi tehdä muutostoiveen eteen ja mistä huomaa, kun asiat ovat menneet toivottuun suuntaan?

Pyysin oppilasta arvioimaan tunnetilaansa asteikolla 0 – 10 (0 heikoin ja 10 paras) ennen harjoitusta ja harjoituksen jälkeen. Oppilas kertoi, että tunnetila oli -11 ennen harjoituksen aloitusta ja 7-8 harjoituksen jälkeen. Oppilas lähti tyytyväisenä takaisin oppitunnille.

Minna Kattelus – Uraohjaus

KIPINÄ-kauppa: www.minnakattelus.com

Ohjaajuuden jakaminen kollegiaalisesti, huoltajille ja ohjattaville

Ohjaajuuden kollegiaalinen jakaminen

Opinto-ohjaajille on erityisen mielekästä jakaa ohjaajuutta. He ovat innokkaita oppimaan uutta ja kehittämään omaa työtään ohjauksen eri alueilla. Tämän päivän sekä tulevaisuuden ohjauksessa pidän tärkeänä kollegiaalista ohjaajuuden jakamista. Meillä opinto-ohjaajilla on taitoa ja tietoa kullakin erilaisista ohjausmenetelmistä ja hyviksi havaituista työtavoista. On arvokasta jakaa osaamista kollegiaalisesti ja saada samalla vertaisen tuki. Kannustankin ohjaajia jakamaan omaa arvokasta osaamistaan.

Itselleni tulee usein tunne, että on pakko jakaa julkisesti jokin tärkeä ohjauskokemus tai -oivallus. Tämä on vienyt minut videoimaan ohjaskeskusteluja, kirjoittamaan blogia, tekemään KIPINÄ-vahvuus- ja tunnekuvakortteja sekä KIPINÄ-kysymys- ja tehtäväkortteja. Kipinä-uraohjauskoulutuksessa opinto-ohjaajat sanoivat, että kirjoita meille ohjauksessa käyttämiäsi tehtäviä ja kysymyksiä. Se, mikä minulla on pään sisällä, ei riitä jakamaan tehtäviä muille. Nyt olen kirjoittanut tehtäviä ja kysymyksiä ohjauskorteiksi kaikkien ohjauksen ammattilaisten saataville. Se tuo minulle iloa ja toivon, että se antaa iloa myös korttein käyttäjille.

Järjestämässäni ohjauksen ammattilaisten täydennyskoulutuksessa, Kipinä-uraohjauskoulutuksessa, tutustumme konkreettisesti vertaisuuden kokemukseen. Samaan kokemukseen, mikä ohjattaville syntyy, kun he ohjaavat toisiaan ja kirjoittavat toisilleen ohjauskarttoja eri teemojen ympäriltä. Vertaisohjauksessa kaikilla on jokin tärkeä tehtävä, mikä synnyttää aktiivista toimintaa, osallisuutta, vastuullisuutta ja puheensorinaa. Tämä sama kokemus minulla on vertaisohjauksesta nuorten ja aikuisten ohjattavieni kanssa. Kun parityöskentely ja vertaisohjaus käynnistyvät, olen aina vaikuttunut siitä, miten ihmisetä lähtevät ohjaamaan toisiaan heti niin vastuullisesti ja innostuneesti. Se vaatii kuitenkin selkeää ohjeistusta ja ohjaustehtävää.

DSC01367

Ohjaajuuden jakaminen ohjattaville – Vertaisohjaus

Monet opinto-ohjaajista tietävät kehittämäni Kipinä-uraohjausmallin, jossa yksi toteuttamismuoto on vertaisohjaus. Vertaisohjaus tapahtuu kuuden hengen pienryhmässä, jossa parityöskentelyssä tehdään ohjauskartat. Toinen ohjaaja toista ensin ja kirjoittaa vertaisohjattavan vastaukset tyhjälle A4-paperille, mistä syntyy lopputuloksena käsin kosketeltava Kipinä-kartta. Keskelle paperia tehdään Kipinä-ympyrä ja sen ympärille kartoitetaan ensin urasuunnitteluun vaikuttavat reunaehdot: arvosanatavoitteet/koulumenestys, suosikkiaineet, harrastukset, vapaa ajan tekemiset, työkokemus, mikä on tärkeää tulevassa työssä, vahvuudet ja kehitettävät puolet ihmisenä. Kipinä-ympyrään kirjoitetaan lopuksi jatko-opiskeluvaihtoehdot ja urakiinnostukset eli urasuunnitteluun liittyvä Kipinä: kiinnostava jatko-opintopaikka tai kiinnostava aine, mitä haluaa lähteä opiskelemaan. Tämän jälkeen tutkitaan sitä, miten reunaehdot tukevat jatko-opintotoiveita. Erityisen arvokasta vertaisohjauksessa on se, että vertaiset lähtevät työskentelemään vastuullisesti ja innostuneesti ja se, että he saavat kokemuksen myös toistensa urasuunnittelusta. Toisen ihmisen tarina auttaa ymmärtämään paremmin myös omaa tarinaa ja omaa urasuunnittelua.

Ohjaajuuden ja vertaisuuden jakaminen urasuunnittelussa on erittäin arvokasta.

Kipinä-uraohjausmalli on suunniteltu nuorten ja aikuisten uraohjaukseen ja uravalintojen tueksi. Malli on visuaalinen, osallistava, vastuullisuutta ja toimijuutta vahvistava ohjausmenetelmä. Lisäksi yksi tärkeä elementti mallissa on ulkoistaminen. Ohjattava pystyy katsomaan omaan urasuunnitelmaansa vaikuttavia reunaehtoja ja urakipinöitä kuin ulkopuolisin silmin, mikä lisää itseymmärrystä.

Olen ollut aina iloinen siitä, miten Kipinä-karttojen teko on onnistunut vertaisohjauksessa. Nyt olen kokenut ilon hetkiä vertaisten tehdessä toisilleen ohjauskarttoja muidenkin ohjausteemojen ympärillä. Olen antanut KIPINÄ-kysymys- ja tehtäväkortit ryhmälle. Heijastin ensin valitsemani tehtävän projektorille kaikille pareille ensimmäiseksi tehtäväksi. Tämän jälkeen he saivat hakea ja valita uuden tehtäväkortin sitä mukaa, kun olivat valmiit. Parit tekivät toisilleen innoissaan ohjauskarttoja. Yksi poika tuli kysymään: ”Opo saisiko toisen paperin. Olen kirjoittanut jo tämän ensimmäisen paperin molemmin puolin täyteen ohjauskarttaa parilleni”.  Koin äärimmäisen tärkeitä hetkiä, kun katsoin, miten osallisuus ja aktiivinen toiminta välittyivät ryhmästä.

Ohjaajuuden jakaminen huoltajille

Tärkeänä ohjauksessa pidän sitä, että ohjauksesta syntyy käsin kosketeltava lopputulos: ohjauskartta, jonka ohjattava voi saada mukaansa ja jatkaa keskustelua tämän pohjalta kotona yhdessä huoltajiensa kanssa. Ohjaajuuden jakaminen huoltajille on tärkeää, koska he tuntevat nuorensa parhaiten ja he ovat tukena nuoren urasuunnittelussa joka tapauksessa. Myös itse huoltajana kaipaisin tällaista mahdollisuutta.

Ohjauskartta

Visuaalinen ohjauskartta on ohjauksen konkreettinen lopputulos. Se auttaa palaamaan käsiteltyihin asioihin uudelleen ja antaa mahdollisuuden ohjaajuuden jakamiseen ystävien ja huoltajien kanssa. Ohjauskarttaa selkiyttää ja lisää itseymmärrystä. Se luo myös luottamusta omiin mahdollisuuksiin. Asiat ovat konkreettisesti nähtävillä paperilla. Tässä yhteydessä voisin kertoa pari esimerkkiä siitä, että myös ohjattava itse näkee ohjauskarttansa hyvin tärkeänä ohjausvälineenä.

Esimerkki 1: Yksi entinen ohjattavani tuli kertomaan minulle, että kun hän valmistautui pääsykokeisiin, hän piti ohjauskarttaansa pystyssä kirjahyllyssä. Hän kertoi saaneensa siitä uskoa ja voimia pääsykoeurakkaan. Hän sanoi, että se antoi myös luottamusta siihen, että hänen on mahdollista päästä omaan unelmaansa. Pojan unelma toteutui.

Esimerkki 2: Toinen entinen ohjattavani kertoi minulle tänä vuonna, että hän löysi vuonna 2010 kirjoitetun ohjauskarttansa. Kun hän katsoi ohjauskarttaa, hän hämmästyi siitä, että miten voi olla mahdollista, että kaikki asiat, jotka siinä olivat, ovat nyt hänen elämässään läsnä. Asiat olivat läsnä joko työssä tai vapaa-ajalla. Hän kertoi, ettei ollut vielä tuolloin abivuonna tajunnut kaikkea, mitä kartassa oli, mutta kuinka ollakaan, nyt ne olivat kaikki hänen elämässään. Vaikuttavaa oli se, että tämä ihminen oli kehystänyt ohjauskartan valkoisilla kehyksillä ja säilytti sitä asuntonsa seinällä. Hän tuli näyttämään  kehystetyn ohjauskarttansa myös minulle.

Esimerkki 3. 

Opiskelijapoika: ”Hei opo, olisko sulla hetki aikaa?” 

”Haluaisin puhua yhdestä ystävästäni. Hän osallistuu tämän kevään yo-kokeisiin, mutta hänellä ei ole ollut yhtään motivaatiota lukea. Ystäväni ei tiedä, mihin hän hakisi opiskelemaan lukion jälkeen. Se on varmaan syy, miksi hänellä ei ole ollut lukumotivaatiota.”

”Ajattelin, että hänelle olisi hyötyä siitä sun Kipinästä. Siitä oli paljon hyötyä ainakin mulle.”

 Opo: ”Olitko sinä yksilöohjauksessa vai vertaisryhmäohjauksessa?”

 Opiskelijapoika: ”Minä olin vertaisryhmäohjauksessa.”

”Olisiko sulla nyt menossa niitä vertaisryhmiä? Ajattelin, että jos ystäväni pääsisi sellaiseen. Minä voisin tulla ohjaamaan häntä.”

 

Kollegiaalinen työnarvostus

Olen äärimmäisen ylpeä Suomen opinto-ohjaajista ja meidän kaikkien tekemästä arvokkaasta työstä. Se tunteen palo, innostus, uuden oppimisen halu ja kollegiaalisuus, mikä opinto-ohjaajista välittyy joka vuotisilla Opopäivillä, on kaunista. Se vie meidät sadat opot joka vuosi tapaamaan toisiamme vaikka merelle, vuoden 2018 opopäiville!

Kirjoittanut: Minna Kattelus

 

KIPINÄ-vahvuus- ja tunnekuvakortit sekä KIPINÄ-kysymys- ja tehtäväkortit ohjauksen ammattilaisille Kipinä-nettikaupasta www.minnakattelus.com

Kipinä-uraohjauskoulutus ohjauksen ammattilaisille www.minnakattelus.com

Kipinä-uraohjauskoulutuskokonaisuus 2017, 6 op

Uusi Kipinä-uraohjauskoulutuskokonaisuus alkaa keväällä 2017.

Se ajoittuu sekä kevät- että syyskaudelle.

Koulutus on suunnattu opinto-ohjaajille, uraohjaajille, opettajille ja muille ohjaustyötä tekeville.

Koulutus alkaa 24.3.2017 ja päättyy 17.11.2017 

Ilmoittautuminen on alakanut. Lue tästä lisää.

 

Palautteita vuoden 2016 koulutuksesta:

Monipuolinen koulutuskokonaisuus. Omaa ajatusmaailmaa avartava ja mieltä insipiroiva. Koulutuspäivät ovat täynnä asiaa, ideoita ja toimintaa. Vierailevat kouluttajat ja asiantuntijat ovat alansa rautaisia ammattilaisia, mutta myös yllätyksellisiä! Koulutuspäivät ovat olleet voimaannuttavia ja aika koulutuspäivissä on mennyt kuin ”siivillä”. Itselleni koulutus on ollut yksi elämäni kohokodista. Olen saanut koulutuksesta itselleni todella paljon työkaluja työhöni ja samalla olen tehnyt myös matkaa itsessäni. Minna on ohjaajana alansa huippu! Lämpö ja luovuus huokuu kauas! Ihailen. 

Kipinä-uraohjauskoulutus on ollut kuin lottovoitto. Kun ilmoittauduin koulutukseen, tunsin ohjauksen työkalupakkini melko tyhjäksi. Nyt se on täynnä erilaisia toimintamalleja ja ideoita – se suorastaan ylipursuaa! Koulutus oli kokonaisuudessaan erittäin onnistunut – uniikki laatuaan.

Sopivan kokoisessa ryhmässä on jaettu erilaisia ideoita ja ajatuksia, päästy kokeilemaan ohjauksen työmenetelmiä käytännössä. Kun kokeilee itse, on valmiimpi kokeilemaan menetelmiä myös nuorten kanssa.Koulutuksen eri aihekokonaisuudet olivat ajankohtaisia. Erittäin onnistunutta oli myös se, että vierailijat toivat oman asiantuntijuutensa kautta uusia näkökulmia ohjaukseen. Jokainen koulutuspäivä oli hyvin suunniteltu kokonaisuus. Koulutuspäivien aikana oli mahdollista pysähtyä oman itsen ääreen. Jokaisen koulutuspäivän jälkeen oli hyvin innostunut olo, jaetut kokemukset ja menetelmät olivat jo muhimassa omaa käyttöä varten. Joskus tuntui kiireeltä, olisi ehkä halunnut pysähtyä joidenkin asioiden äärellä pidempään. Koulutuspäivät olivat myös erittäin tunteikkaita. Näin jälkeenpäin ajatellen, kävin melkoisen tunnekirjon läpi jokaisena koulutuspäivänä – nauroin ja vuodatin myös kyyneleitä.

Kokonaisuus oli erittäin toimiva ja monipuolinen, suorastaan täydellinen! Otit meidät huomioon niin koulutuksen sisällön puolesta kuin kaiken sen tarjoilunkin! Koskaan en ole koulutuksissa vastaavaa kokenut tai saanut! Päällimmäinen fiilisi on innostunut! Sain kipinän. Iso kiitos Minna, sinä sait minut innostumaan ja näkemään ohjauksen moninaisuuden! Koulutuksen aikana opin paljon myös itsestäni ohjaajana. ”Liukuhihnatyö muuttuu ohjaustyöksi!” 

Kipinä-uraohjauskoulutus on rakennettu taitavasti narratiivisen-, ratkaisukeskeisen-, sosiodynaamisen- kognitiivisen- ja psykodynaamisen ohjausteorioiden ympärille. Erityisesti näiden ohjausteorioiden vieminen käytäntöön toiminnallisiksi menetelmiksi antaa ohjaajalle mahdollisuuden tehdä uravalmennusta toisin.

Kaikissa näissä ohjausteorioissa on yhteisiä piirteitä, mutta niissä on myös selkeitä painotuseroja. Uraohjausta tekevällä opinto-ohjaajalla on koulutuksen jälkeen hyvin monimuotoinen työkalupakki erilaisista käytännön menetelmistä, jotka perustuvat ohjausteorioihin. Teimme ja kokeilimme kaikki harjoitteet itse. Näin niitä on helppo viedä joko suoraan käytäntöön tai muunnellen ohjattavan kulloisiin tarpeisiin. Lähipäivien välillä menetelmiä oli mukava kokeilla omien ohjattavien nuorten ja aikuisten kanssa ja huomata, että ne toimivat erittäin hyvin.

Kipinä- uraohjauskoulutuksen aikana jokainen meistä teki oman ohjauskartan. Minä kokeilin ja muokkasin omaani lähes vuoden. Ohjauskartan avulla on mahdollisuus tutustua Ohjaamon nuoriin ja aikuisiin (15 – 29-vuotiaiden) ohjattaviin kokonaisvaltaisesti. Nuoret ovat pitäneet ohjauskartasta ja heidän osallisuutensa sen kehittelemiseen on ollut tärkeää.

Iso Kiitos Minnalle ja kurssikavereille!!

IMG_3720

www.minnakattelus.com

Kauniin ohjaushetken ikuistaminen

Ohjattavan kaksi taulua: Tarinataulu ja Mahdollisuustaulu

Kauniin, puhuttelevan ohjaushetken ikuistaminen, tärkeän hetken vangitseminen käy mielessäni usein tehdessäni ohjaustyötä.

Haluaisin niin ikuistaa ja vangita sen hienon ja tärkeän hetken, kun ohjattava katsoo ohjauskarttaansa, jossa aukenee paljon mahdollisuuksia ja samalla suuri luottamuksen tunne. Ohjaushetki osoittaisi myös muille ihmisille, että kaikki voi olla mahdollista. Lopulta pienestä tai suuresta ahdistuksesta nouseekin mielettömän kaunis, oikea ja itselle uskottava tulevaisuuden maisema.

Taitelijat ovat aina ikuistaneet kauniita maisemia, ihmiskasvoja ja muita sielua puhuttelevia teemoja. Kaunis hetki, ihminen, asia ja tekeminen halutaan kuin vangita, jotta kokemuksesta saataisiin uudelleen jollain tavalla kiinni.

Minulle on tullut usein tunne, että haluaisin vangita ohjaushetken. Ikuistaa sen tauluksi ja nappia painamalla saada hetki elämään. Taulun avulla voisin jakaa ohjauksen tarinan muille ja saada ohjauskokemuksesta kiinni aina uudelleen ja uudelleen. Ohjauksen kokemus on tärkeä ohjattavalle, ohjaajalle ja se on sitä myös niille, jotka pääsevät kiinni samasta kokemuksesta. Yhden tärkeä kokemus auttaa myös toista vastaavassa tilanteessa olevaa ihmistä. Minulle kaunis ohjaushetki on kokemus siitä, että ohjattava oivaltaa jotain kallisarvoista itsestään ja pystyy tämän pohjalta maalamaan itselleen kauniin, mielenkiintoisen ja uskottavan tulevaisuuden maiseman. Tällainen tarina ja tulevaisuuden maisema avaa myös muille ovia mahdollisuuksiin ja onnistumisiin. Se luo uskoa ja luottamusta siihen, että pienestä tai suuresta ahdistuksesta voikin muodostua kaunis ja juuri itselle sopiva Mahdollisuustaulu.

Taiteessa ikuistetaan tauluun tai valokuvaan tärkeä kaunis hetki. Tämä sama on mahdollista myös ohjauksessa. Ohjauksessa syntyy kuin kaksi taulua: Tarinataulu (Tarinani minuksi) ja Mahdollisuustaulu (Mahdollisuuksieni monet ovet).

Tarinataulussa on mukana ihmisen elämänkokemus, itsetuntemus ja elämänviisaus. Näihin on kietoutunut tiiviisti elämänpolulla koettu rakkaus, ystävyys, turvallisuus, ilo, suru, koettelemukset ja onnistumiset. Ne muodostavat taulun Tarinani minuksi. Mahdollisuustaulussa on mukana luottamus, rohkeus, ilo, rakkaus, unelmat, usko, toivo, vapaus ja mahdollisuudet. Mahdollisuustaulu auttaa silloin kun ihminen alkaa epäilemään omia kykyjään tai usko suunnitemaan tai tavoitteisiin horjuu. Mahdollisuustaulu auttaa pääsemään päämäärään. Tarinataulun ja Mahdollisuustaulun voi tehdä eri ohjauskartoille. Tarinani minuksi jälkeen voidaankin lähteä tutkimaan puhtaalta pöydältä, puhtaalle paperille, kaikkia elämän mahdollisuuksia.

Mahdollisuustaulu ja Tarinataulu: Molempien taulujen merkitys on ihmiselle yhtä tärkeä. Niiden kautta voi löytää ihmisenä kukoistuksen. Kun ohjattava oivaltaa molempien taulujen merkityksen ja löytää sitä kautta itseluottamuksensa, vahvuutensa, rohkeutensa, unelmansa, osaamisensa, mahdollisuutensa ja tavoitteensa, niin se on äärimmäisen kaunis ja tärkeä hetki. Ikuistamisen arvoinen.

Mahdollisuustaulu                                            Tarinataulu

Palaute kauniista ohjaushetkestä, jossa oli mukana ohjattavan molemmat taulut.

Hei Minna!

Ensinnäkin, kiitos eilisestä. Se parituntinen oli minulle avartava ja tärkeä pysähtyminen oman elämän äärelle. Oli jopa hieman maaginen hetki katsoa paperilla sitä polkua, jonka olen taivaltanut iloineen ja suruineen ja huomata, että kaikki tiet ovat viemässä oikeaan suuntaan. Olin sokeutunut päämäärälle pelon ja ahdistuksen alla. Yhtäkkiä kaikki olikin täysin kirkasta, olin alitajuisesti kuitenkin valinnut parhaimman tien. Sain valtavasti luottamusta itseeni ja kykyihini, kun juttelin kanssasi. Kanssasi oli helppo puhua ja avata vaikeitakin asioita. Löysit nopeasti vahvuuteni ja osoitit, että ne ovat minussa edelleen täysin käyttökelpoisina. Kiitos, että näit minussa niin paljon potentiaalia, ja kiitos siitä rohkaisusta, jota annoit. Niiden kanssa matka kohti lottovoittoa on helpompaa! 🙂

Ilolla jaan sen hetken, kun ymmärsin, että kaikki tosiaan on mahdollista ja minussa on olemassa kaikki ne eväät mitä sen toteuttamiseen tarvitaan.

– Aikuisen ohjattavani palaute ja Mahdollisuuskartta – (Tarinakartta on yksityinen.)

Mahdollisuustaulu 28

 

Kirjoittanut Minna Kattelus

Tämä blogi on kuin Ohjaajan taulu, johon ikuistettiin itselle merkityksellinen ohjaushetki.

www.minnakattelus.com

 

 

 

Kun katsoit minuun

 

”Kun katsoit minuun”  Toinen ihminen kohdataan katseessa. Rakkaudellinen ja hyväksyvä katse ei unohdu. Se on ihmisen voimavara. Äidin, isän ja tärkeiden läheisten rakastavat ja hyväksyvät katseet kannattelevat ihmistä läpi elämän. Kaikista katseista myös rakastetun katse, johon liittyy vahva intohimoinen rakkaus, voi jäädä sielusi kuviin koko elämän ajaksi, vaikka suhde päättyisikin. Rakastetun katse ja halaus unessasi voivat saada edelleen sydämesi tykyttämään ja kohtaamisesta voi syntyä vahva kaipaus.

Ihminen tarvitsee rakkautta perheessä, työpaikalla, harrastuksissa, arjessa ja juhlassa. Lähimmäisen rakastava ja hyväksyvä katse lohduttaa vaikeina hetkinä ja nauraa kanssasi ilon hetkellä. Suurin tuska ihmiselle on se, että hän kaipaa lisää rakkautta tai kokee elävänsä ilman sitä. Rakkauden puute tekee ihmisestä haavoittuvan ja hauraan. Yksinäisyys ja rakkauden puute vievät voimavaroja. Jos ihmisellä on haastava työilmapiiri ja samaan aikaan yksityiselämässä rakkauden puute, ovat ihmisen voimavarat koetuksella. Työyhteisöissä on tärkeää yrittää nähdä työkaverin katseen taakse ja ymmärtää ihmisen tuskaa, mikä voi näkyä työpaikalla vain hankalana tai ei-toivottuna käyttäytymisenä. Lohduttava ja ymmärtävä katse voi auttaa työkaveria vaikeiden aikojen läpi. Ihmisellä on tarve tulla hyväksytyksi omana itsenään sekä hyvine että huonoine puolineen. Ymmärrämme surullista tai hankalaa lasta ja osaamme lohduttaa häntä lempeällä katseella. Samaa taitoa olisi tärkeä soveltaa myös aikuiseen. Mitä jos yritämme katsoa ärsytyksestä huolimatta hankalasti käyttäytyvää aikuista yhtä lempeästi kuin hankalasti käyttäytyvää lasta ja pyrimme ymmärtämään käyttäytymisen taustalla olevia asioita?

Opinto-ohjaajan ja ohjattavan sekä terapeutin ja asiakkaan vuorovaikutuksessa on ensiarvoisen tärkeää pystyä luomaan rakastavan ja hyväksyvän katseen ilmapiiri. Opinto-ohjaajan tai terapeutin rakastava ja hyväksyvä katse voi olla juuri se tekijä, joka auttaa ihmistä kokemaan eteenpäin vievää voimaa haastavassa elämäntilanteessa.

Rakkaudellisuus ja armollisuus omaa itseä kohtaan ovat yhtä tärkeitä kuin rakkaus toista ihmistä kohtaan. Kun voi olla armollinen ja rakkaudellinen itseä kohtaan voi olla sitä myös toiselle. Rakkaus ja armollisuus sekä kiitollisuus itseä ja muita ihmisiä kohtaan tuovat tyytyväisyyden elämään. ”Meillä on täydellinen elämä, täynnä laulun aiheita”.

Tom Pöystin sanoi osuvasti: ”Onni alkaa siitä, mihin pelko loppuu”. Rakkaus vaatii pelon voittamista, rohkeutta rakastaa itseä ja lähimmäistä.

Ihmisen ravintoa ovat rakkauden kipinät, ”Kipinän hetket”. Kipinä ihmissuhteessa, työssä tai harrastuksessa vie pitkälle, kunhan on rohkeutta yrittää ja tahtoa tehdä töitä tärkeiden ihmissuhteiden ja asioiden eteen.

PS. ”Missä muruseni on

Soittolista

Kun katsoit minuun

Täydellinen elämä

Kipinän hetki

Missä muruseni on

Minna Kattelus

www.minnakattelus.com

Työnohjauksellinen valmennus – Aikuisen uraohjaus

“Voi kuulostaa ehkä yllättävältä, että jatkan edelleen tätä peruskoulun opon työtä! Olen yllättynyt siitä itsekin. Olen monta kertaa mielessäni palannut tapaamiseemme ja keskusteluihin ja miettinyt, miten suuri vaikutus voi yhdelläkin ohjauskerralla olla. Kuten ohjauksen jälkeen kirjoitin, on tuntunut siltä, että edestä kajastaa taas valoa, jota kohti mennä. Se on ollut ihana tunne! Paljon olen sitäkin miettinyt, mitkä kaikki asiat ohjauksessa vaikuttivat sen, että on ollut levollisempi ja tyytyväisempi mieli tehdä töitä. Jopa niin tyytyväinen, että haluan jatkaa edelleen.

Ehkä tärkeintä oli se, että sai antaa luvan niille hankalille tunteille, joita töihin ja urapohdintoihin liittyi. Sai myöntää sen, että tämä työ ei ”riitä” minulle. Samalla ohjaus antoi minulle suunnan ja tavoitteen, jota kohti lähteä kulkemaan. Se oli puuttunut tietyllä tavalla jo pidempään. Vaikka en työtehtävää vielä vaihdakaan, tuntuu oma työ nyt merkityksellisemmältä myös itselle, koska uskon ja ajattelen töissä kertyvien kokemusteni vievän kohti jatko-opintoja ja toisaalta kerryttävän ammattitaitoani. Erityisesti merkitystä oli kuitenkin sinun kannustavuudella ja positiivisuudella. Teki hyvää ikään kuin tehdä näkyväksi omia taitoja ja vahvuuksia, jotka itseltä unohtuvat usein työn paljouden keskellä.

Nyt kuuluu siis oikein hyvää töihin ja muutenkin.”

Aikuisen uraohjauksen tarve nousee useimmiten siitä, että hän haluaa muutoksia työhönsä, työnkuvaansa tai oma työ ei riitä ja on intoa oppia jotain uutta. Joskus tyytymättömyys yhteen tai useampaan elämän osa-alueeseen voivat aiheuttaa todellista pahaa oloa myös työelämässä.

Tärkeimpänä ohjauksen aloituksena pidän sitä, että ohjattava voi kertoa ensin kaiken haluamansa omasta työstään, asioista jotka ovat mielen päällä tai painavat mieltä. Tämän jälkeen voidaan lähteä tutkimaan sitä, millaisia muutoksia ohjattava haluaisi työhönsä ja elämäänsä ja mistä syystä.

Kirjoitan ohjauskeskustelusta visuaalista ohjauskarttaa tyhjälle A4-paperille. Tämä jäsentää ohjausta ja auttaa ohjattavaa hahmottamaan omaa tilannettaan kuin ulkopuolisin silmin. On tärkeää kirjoittaa karttaan ylös sekä työhön liittyvät akuutit huolet ja paineet että niihin mahdolliset muutos- tai kehittämisehdotukset. Ohjaaja auttaa näin ohjattavaa hahmottamaan työolosuhteita parantavia toimenpiteitä.

Kun työn akuutit muutostarpeet on käyty läpi, lähdetään tutkimaan ohjattavan intoa ja halua oppia uutta. Mitä ohjattava haluaa oppia? Mitä kohti hän haluaa siirtyä työelämässä? Uuden oppimisen innon kanssa käsikädessä käyvät ohjattavan henkilökohtaiset vahvuudet ja persoonallisuus. Mikä on ohjattavan todellista kiinnostusta ja todellista vahvuutta? Ohjauskarttaan kirjataan ylös myös nämä osa-alueet.

Jo omien vahvuuksien näkeminen ohjauskartassa antaa paljon voimia ja uskoa itseen. Aikuinenkin tarvitsee joskus hetken, jossa voi kertoa itselle ja myös toiselle missä on hyvä ja mistä omat taidot ja vahvuudet löytyvät. Ohjaaja toimii kanssakulkijana ja voi kertoa ohjattavalle, mitä vahvuuksia ja taitoja hän löytää ohjattavan tarinasta. Visuaalinen ohjauskartta auttaa myös ohjaajaa löytämään syy-yhteyksiä.

Ohjauksessa on tärkeää, että ohjattava saa kokea voimaantumisen tunteen. Voimaantunut ohjattava lähtee ohjauksesta hymyssä suin helpottuneena, iloisena ja tietoisena siitä, mitä askeleita hän seuraavaksi haluaa ottaa. Ohjattavaa on hyvä pyytää kertomaan jonkin ajan kuluttua, miten asiat ovat ohjauksen jälkeen edenneet ja mitä kuuluu. Tärkeää on myös, että ohjattavalle tarjotaan mahdollisuutta tulla ohjaukseen tarvittaessa uudelleen.

Aikuinenkin tarvitsee välillä urapolulla ja elämän taitekohdissa henkilökohtaista valmentajaa ja rohkeutta tarttua tuumasta toimeen.

Minna Kattelus

www.minnakattelus.com

Miten lukion opinto-ohjaaja ehtii? – OP2-kurssi tulossa

Palkataanko lukioon lisää opoja? Riittääkö, että ohjausta jaetaan lukion eri toimijoiden kesken? Täytyykö opinto-ohjaukseen valita uudenalaisia toteuttamistapoja? Tuoko tavoite lisää ohjausta nuorille lisää resursseja opinto-ohjaukseen?

Nämä teemat nousivat mieleeni, kun edellinen blogi-tekstini: Helpotus ja kukoistus herätti opinto-ohjaajissa kysymyksiä siitä, että miten he ehtivät tarjota nuorille tasapuolisesti esimerkiksi neljän ohjauskerran ohjausprosesseja. Näitä kysymyksiä lukion opinto-ohjaajat miettivät nyt, kun lukiossa on yksi pakollinen ohjauksen kurssi ja ohjattavien määrä on monilla paljon yli suositellun opiskelijamäärän 200 – 250. Yhdellä opolla saattaa olla lähes 450 ohjattavaa.

Miten tilanne on ensi syksynä, kun lukioon tulee toinen pakollinen opinto-ohjauksen kurssi OP2? Lähtökohtana on, että toinen pakollinen lukion opinto-ohjauksen kurssi tarjoaa nuorelle mahdollisuuden saada nyt enemmän ohjausta lukio-opintoihin, urasuunnitteluun, yrittäjyystaitoihin sekä työelämä- ja työnhakutaitoihin. Monet opinto-ohjaajat ovat kuitenkin huolissaan siitä, että miten he lukion ainoana opinto-ohjaajan pystyvät tähän. Tiedän opinto-ohjaajia, jotka ovat jo nyt äärirajoilla työmäärän suhteen. Töitä on niin paljon, että esimerkiksi mahdollisuus toteuttaa nuorten uraohjausta kärsii tai sitä ei voida toteuttaa siinä määrin kuin opinto-ohjaaja haluaisi. Liika työmäärä voi johtua siitä, että opinto-ohjaaja hoitaa lukion sisällä pääasiallisesti sekä kaikki nuorten ohjaukseen liittyvät asiat että paljon muutakin: lukion markkinoinnin lähialueen yläkouluille, koulutusmessuille osallistumisen, yläkoulusta tulleiden ainevalintakorttien käsittelyn, ylioppilastutkintoon osallistumisen tarkistamisen tai jopa siihen ilmoittautumisen, pidentäjien ryhmänohjaustehtävät, satunnaisten ryhmänohjaustuokioiden suunnittelun, opiskelijoiden henkilökohtaisen kurssivalintaohjeistuksen, kurssivalintainfot, abeille suunnatut infot, TET-päivien ja korkeakoulujen tutustumispäivien järjestämiset, opotunnit, uraohjaukset, ohr-työtä ja paljon muuta.

Kun kirjasin ylös näitä yhden opon tekemiä tehtäviä koin erittäin voimakkaan ahdistuksen tunteen ja ajattelin sitä, että miten joku pystyy tai jaksaa ja miten kyseinen opo voi ottaa vielä lisää tehtäviä vastaan. Kun mennään työmäärän suhteen äärirajoilla, ainut keino selvitä on toimia minimalistisesti. Silloin ei ole aikaa riittävästi nuoren tarvitsemiin ohjausprosesseihin tai uusien luovien ohjausmenetelmien suunnitteluun. Luovuus ei toimi kiireessä. Nyt moni opinto-ohjaaja miettii kuumeisesti sitä, että hän ei kerta kaikkiaan pysty tekemään itse enää yhtään enempää vaikka niin kuuluisi ensi syksynä olla.

Esimerkissä on selvää, että lukio tarvitsisi toisen opinto-ohjauksen pakollisen kurssin tullessa ehdottomasti toisen päätoimisen opinto-ohjaajan. Toissijainen apu olisi se, että ohjauksen tehtäviä jaettaisiin reippaasti lukion eri toimijoiden kesken, niin, että esimerkiksi ryhmänohjaajat, aineenopettajat ja hallintopuolen toimijat ottaisivat vastuun selkeästi tietyistä ohjaustehtävistä. Tehtävien jakaminen ei ole kaikissa tapauksissa riittävä, koska ohjauksellisen näkemyksen läpivieminen lukion muille toimijoille ei ole välttämättä riittävän nopea prosessi tai sitoutumista ei löydy. Uskon, että joissakin lukioissa on lähes välttämätöntä palkata toinen päätoiminen opinto-ohjaaja, jotta opetussuunnitelman tavoite siitä, että nuori saa oikeasti lisää ohjausta, toteutuu. Lisää ohjausta nuorille, lisää resursseja opinto-ohjaukseen.

Yksi asia, mikä mietityttää monia opinto-ohjaajia on palkkaus. Eihän palkka voi pysyä samana kun toinen pakollinen OP2-kurssi tulee? On selvää, että yksi uusi kurssi tuo opettajalle myös lisää palkkaa. OP2-kurssi tulee erittäin huonossa taloustilanteessa, mikä aiheuttaa suurta huolta siitä, että miten käy palkkakuviolle. Palkka on aina kannustin ja jos työmäärä nousee on selvää, että myös ajatus palkankorotuksesta tulee mieleen. Miten tämä huomioidaan lukioissa? Onko siihen tulossa jokin yhteinen käytäntö? Vai tarvitseeko opinto-ohjaajan yrittää yksin omalla pienellä äänellään lukion sisällä kinua palkankorotusta?

Riittävät oporesurssit, riittävän hyvä palkankorotus ja ohjaustehtävien riittävän tehokas ja selkeä työnjako lukion eri toimijoiden kesken mahdollistavat uuden OP2-kurssin hyvän vastaanoton.

Lisäksi yhtenä erittäin tärkeänä ja toimivana tapana toivottaa OP2-kurssi tervetulleeksi on ohjausmenetelmien ja työtapojen muuttaminen niin, että se mahdollistaa lisää ohjausresursseja ja mahdollisuuden keskittyä ohjauksessa uuden opsin korostamiin teemoihin: aktiivinen toimijuus ja osallisuus, pienryhmä- ja vertaisryhmäohjaus. Oletko sinä ehtinyt kokeilemaan uraohjauksessa pienryhmä- ja vertaisryhmäohjausta?

Omassa ohjaustyössäni olen vapauttanut resursseja yksilöohjaukseen nimenomaan pienryhmä- ja vertaisryhmäohjauksen avulla. Tarjoan kaikille nuorille ensimmäisen uraohjauskerran vertaisryhmässä. Ohjausmenetelmänä on kehittämäni Kipinä-uraohjaus. Vertaisryhmäohjauksessa nuoret saavat tiedonhakutehtäviä heitä kiinnostavista jatko-opintokohteista. Pyydän heitä tutkimaan jatko-opintokohteiden valintaperusteet ja – kokeet sekä opetussuunnitelmat. Sanon jokaiselle nuorelle, että tiedonhakutehtävän jälkeen hänellä on mahdollisuus varata aika henkilökohtaiseen uraohjaukseen, jos siihen on tarvetta. Jotkut nuoret eivät tarvitse tiedonhakutehtäviä tai henkilökohtaista ohjausta lainkaan. Osa nuorista on tutkinut kiinnostavia jatko-opintokohteita perusteellisesti jo ennen ensimmäistä uraohjausta ja osalle vertaisryhmäohjauksen anti on täysin riittävä, kun urakiinnostukset ovat hyvin selkeät ja tiedostettu jo hyvin aikaisessa vaiheessa. Vertaisryhmäohjauksen jälkeen henkilökohtaiseen uraohjaukseen tulevat ne nuoret, jotka sitä oikeasti tarvitsevat ja haluavat. Tämän avulla pystyn vapauttamaan energiaani ja aikaani myös useamman ohjauskerran uraohjausprosesseihin ja myös silloin, kun nuoren henkilökohtainen kriisi vaatii useampaa tapaamiskertaa. Nuori, joka tulee hakemaan apua tai josta on herännyt huoli, tarvitsee ohjausta akuutisti. Koen, että ohjauksen toimintatapojen muutoksilla olen pystynyt tehostamaan ajankäyttöäni.

Se, että olen ylipäänsä pystynyt kehittämään omaa ohjaustyötäni pohjautuu lukiomme myönteiseen ohjauskulttuuriin. Lukiossamme opinto-ohjaajat voivat keskittyä täysin ohjaustyöhön. Meille ei kuulu hallinnollisia tehtäviä tai markkinointitehtäviä. Lisäksi lukiomme ryhmänohjaajat tekevät sitoutuneesti ohjaustyötä oman ryhmänsä kanssa. He tapaavat ryhmänsä viikoittain ro-tuokiolla ja seuraavat aktiivisesti opiskelijoiden opintojen sujumista. Aineenopettajat ovat opetettavan aineensa lisäksi myös opiskelutaitojen ja –tekniikoiden ohjaajia. Yksi aineenopettajamme on suunnitellut ja toteuttanut tänä lukuvuonna myös Työelämätaidot-kurssin. Rehtorit osallistuvat aktiivisesti nuorten ohjaukseen kuten esimerkiksi kurssivalintaohjeistukseen, poissaoloseurantaan ja kuulevat tarkalla korvalla nuorten toiveita kehittäessään lukiomme toimintaa. Ohjauksellista tukea opinto-ohjaajille tuovat tietysti myös lukiomme terveydenhoitajat, psykologi ja kuraattori. Lukion opintojen ohjaus ja sen kehittäminen tarvitsevat useita nuorten ohjaukseen sitoutuneita toimijoita. Ohjaus nähdään myös uudessa opetussuunnitelmassa lukion eri toimijoiden yhteisenä tehtävänä.

Lukion opinto-ohjaukseen lisätty toinen pakollinen opinto-ohjauksen OP2-kurssi kertoo siitä, että opinto-ohjausta arvostetaan ja sen arvo nuorelle tunnistetaan ja tunnustetaan. Itselläni on ainakin sellainen olo, että teen työtä, jolla on suuri arvo sekä yksilöille että yhteiskunnalle. Olen kiitollinen siitä, että työtäni arvostetaan ja iloinen siitä, että tykkään työstäni. Tykkään myös jakaa ohjaajuutta ja ensi vuonna järjestän opinto-ohjaajille ja muille ohjaustyötä tekeville Kipinä-uraohjauskoulutuksia. Koulutukseeni osallistuvia yhteistyökumppaneita ovat: TAT, Fakta & Fiktio – Hanna Kölhi, Elämänkaarikirjoitus – Pepi Reinikainen ja Mercuri Urval – Vesa Sahlman. Koulutuksen tavoitteena on tarjota työvälineitä muun muassa toisen pakollisen opinto-ohjauskurssin (OP2) toteuttamiseen. Koulutuksessa on mukana uuden opetussuunnitelman teemat: uraohjaus, vertais- ja pienryhmäohjaus, elämänhallinta- ja ajanhallintataidot, muuttuva ja monimuotoinen työelämä sekä työelämä- työnhakutaidot. Voit tutustua koulutuksiin tarkemmin kotisivuillani www.minnakattelus.com

 

 

 

”Mitä me siltä kysytään?”

IMG_2841

Kuulin ohjaushuoneeni oven takaa läpi kahden opiskelijatytön keskinäisen puheen: ”Mitä me siltä kysytään?” Ajattelin, että en olekaan aikaisemmin kuullut moista keskustelua oveni takaa. Pienen empimisen jälkeen tytöt koputtivat huoneeni oveen ja pyysivät saada jutella. He halusivat kysyä, voisinko minä tiedustella mahdollisia vapaita opiskelupaikkoja Kallion ilmaisutaidonlukiosta.

Vastasin, että sitä minä en voi tehdä. Perustelin, että opiskelijan, joka haluaa hakea ilmaisutaidon lukioon, on uskallettava itse soittaa sinne ja kysyttävä paikkaa. Sanoin, että voin kyllä harjoitella heidän kanssaan soittoa Kallion lukion rehtorille. Huomasin sivupöydälläni vanhanajan puhelinluurin näköisen handsfree –laiteeni, joka oli ollut tähän asti vain koristeena ja annoin se heille. Kysyin kumpi halusi soittaa rehtorille. Kun soittaja oli selvillä, minä lupasin ”leikkiä” rehtoria luurin toisessa päässä. Pyysin opiskelijoita tekemään paperille ennen puhelua vielä muistiinpanoja siitä, mitä he aikovat ja haluasivat kysyä.

Toinen opiskelijoista soitti minulle, ”leikkirehtorille” ja harjoittelimme puhelinsoiton mallikkaasti. Puhelun jälkeen sanoin, että nyt harjoitellaan sitä, että sinä olet rehtori ja minä olen opiskelija ja kysyn Kallion lukiosta opiskelupaikkaa. Halusin tämän roolienvaihdon sen vuoksi, että sillä tavalla on hyvä opettaa ja ohjata, millainen on rehtorin näkökulma asiaan ja mitä kannattaisi huomioida puhelun aikana omissa vastauksissa. Tietysti ohjasin myös omalla esimerkilläni sitä, mitä opiskelijan kannattaisi ehkä vielä kysyä, sanoa ja painottaa puhelun aikana. Opiskelijat kirjoittivat sitten ylös muistiinpanoihinsa asioita, joita oppivat harjoittelupuhelujen aikana.

Opiskelijat pitivät harjoittelupuheluleikistä ja myös roolienvaihdoista sekä kertoivat nyt tietävänsä, mitä me kysytään siltä” ja saaneensa lisää rohkeutta soittaa rehtorille. He lähtivät iloisin mielin soittamaan rehtorille ja kertoivat jälkeenpäin, että puhelu oli onnistunut hyvin : )

www.minnakattelus.com