KIPINÄ-vahvuus- ja tunnekuvakortit ohjauksessa

Pienryhmäohjauksessa ja luokkamuotoisessa ohjauksessa laitan KIPINÄ-kortit esille lattialle huovan päälle, josta ne on helpompi nähdä. Yksilöohjauksessa ohjattava valitsee tunnekuvakortit korttipinosta. KIPINÄ-vahvuus- ja tunnekuvakortit sopivat sekä nuorten että aikuisten ohjaukseen.

Opiskelija oli varannut ohjausajan, jonka aiheena oli halu siirtyä lukion ensimmäisessä jakossa ammatilliseen oppilaitokseen. Aloitin ohjauksen Kipinä-vahvuus- ja tunnekuvakorteilla. Annoin ohjattavalle kortit ja pyysin valitsemaan kuvista sellaiset asiat, mitä hän haluaa elämässään olevan 10 vuoden päästä. Opiskelija valitsi ensin neljä korttia. Pyysin kertomaan, mitä hän korteilla tarkoittaa. Korteista tuli esille perhe, harrastukset ja vapaa-aika sekä luonteenpiirteitä. Kysyin, että missä on sinun työkorttisi. Ohjattava valitsi kaksi uutta korttia. Hän kertoi, että häntä kiinnostaa moottorit ja sähköala. Sähköala kuitenkin eniten. Ohjattava otti Snapchattiin kuvan valitsemistaan kuvakorteista. Pyysin tämän jälkeen ohjattavaa kääntämään kortit toisinpäin. Toisella puolella oli sanat: ihmissuhteet, stressinhallinta, kekseliäisyys, ystävällisyys, itsenäisyys ja tehokkuus. Pyysin kertomaan, miten nämä vahvuudet näkyvät ohjattavassa. Tämän jälkeen keskustelimme siitä, miten juuri nämä vahvuudet ovat tärkeitä sähköalan työtehtävissä. Ohjattava halusi täyttää hakulomakkeen sähköalalle. Soitimme myös sähköalan opinto-ohjaajalle ja tiedustelimme mahdollisista vapaista paikoista. Opinto-ohjaaja lupasi ottaa ohjattavaan yhteyttä ja sopia tapaamisen. Ohjattavani pääsi opiskelemaan alaa, johon tunsi KIPINÄÄ.

Käytän KIPINÄ-tunnekuvakortteja hyvin erilaisissa ohjausteemoissa. Esimerkiksi valitse: tulevaisuuskuvat, elämän turvakuvat, elämäntilannekuvat, tämän hetken ajatukset -kuvat, työelämäkuvat, jatko-opintokuvat, kesätyökokemuskuvat jne. Kuvia voi käyttää varsin vapaasti eri teemoihin. Monesti pyydän ohjattavaa katsomaan myös, mitä kuvien toisella puolella lukee ja kysyn, miten kyseinen vahvuus näkyy hänessä tai hänen elämässään.

IMG_7956

 

Vahvuuksien pöytä – Yläkoulun opo

Teimme 8-luokkalaisten kanssa Kipinä-käsi -tehtävän, jossa he piirsivät ensin paperille kätensä ääriviivat. Tehtävänä oli etsiä vahvuus jokaiselle sormelle. Laitoin Kipinä- kuvakortit, joissa toisella puolella on vahvuussanoja, pöydälle ja sanoin oppilaille: ”Pöytä on katettu, tervetuloa vahvuus-kattauksen äärelle.”

Oppilaat etsivät innokkaasti vahvuuksiaan ja samalla lukivat vahvuussanan englanninkielisen version. Tämän jälkeen he pohtivat, mistä vahvuuksista he ovat erityisen kiitollisia, mitkä vahvuudet tukevat heitä opiskelussa ja mitä vahvuuksia he haluavat ehdottomasti käyttää tulevassa työssään.

Piirtämäänsä kämmeneen he listasivat vielä, mitä asioita he haluavat kehittää itsessään. Mitkä asiat muuttuvat, kun he ovat parantaneet kehitettäviä puoliaan ja mitä hyvää siitä elämään seuraakaan? Kiva tunti!  

Minna Kattelus – Uraohjaus

KIPINÄ-kauppa: www.minnakattelus.com

KIPINÄ-kysymys ja tehtäväkortit ohjauksessa

Miten käytän KIPINÄ-kortteja ohjauksessa?

Olen valinnut KIPINÄ-korteista tehtäviä hyvin erilaisiin ohjaustilanteisiin kuten elämänhallinnan kurssille, voimaryhmän tapaamisiin, opotunneille, kesätyöportfoliokurssin alku- ja loppuohjaukseen, yksilöohjaukseen ja KIPINÄ-uraohjaukseen. Olen kokenut helpoksi sen, että voin ottaa pienryhmäohjaukseen tai opotunnille mukaan muutaman selkeän tehtäväksiannon.  Esimerkiksi KIPINÄ-ryhmän uraohjauksessa luen aina KIPINÄ-tarinan. KIPINÄ-ryhmässä käytän myös muutamia KIPINÄ-kortteja lisätehtävinä siltä varalta, jos parit valmistuvat eri tahtiin. KIPINÄ-ryhmässä on mukana aina myös KIPINÄ-voimasydän.

IMG_7948

KIPINÄ-tehtäväkortti: KIPINÄ-opintie toimi ennakkotehtävänä yksilöohjaukseen

KIPINÄ-kortit opotunnilla

Ohjaajana valitsen KIPINÄ-kysymys- tai tehtäväkortit ohjaustunnin teemaan mukaan. Otan valitut kortit mukaan tunnille ja heijastan projektorilla KIPINÄ-tehtävät taululle. Ohjattavat tekevät tehtävän joko yksilötyönä, parityönä tai pienryhmässä sen mukaan, mikä on tehtävänanto.

Esimerkiksi ensimmäisen vuoden opotunnilla otin ryhmäytymisen välineiksi KIPINÄ-kortit: KIPINÄ-nimitarina ja KIPINÄ-käsi. Opiskelijat tekivät KIPINÄ-nimitarinan ja KIPINÄ-käden ensin parityönä vertaisohjauksena ja jakoivat tehtävät tämän jälkeen pienryhmässä. KIPINÄ-ajatukset oli yhden tunnin aloitustehtävä, jossa tyhjennetään kaikki mielessä olevat ajatukset paperille musiikin soidessa taustalla. Yksilöosuuden jälkeen opiskelijat jakoivat ajatuksiaan pienryhmässä. Kesätyöportfoliokurssin pienryhmäohjauksessa käytin kortteja: KIPINÄ-onnistuminen ja KIPINÄ-itsetuntemus.

Tehtävien valinta KIPINÄ-korttipinosta on varsin helppoa ja nopeaa. Lisäksi saan mukaan heti käyttökelpoisen tehtävän, jonka voin näyttää ohjattaville projektorilla. Pidän siitä, että käyttö on yksinkertaista ja nopeaa.

Tässä kirjoituksessa on kuvia oppitunniltani, jossa teemana oli jatko-opinnot. Ryhmässä oli yhteensä 25 opiskelijaa jokaiselta lukion vuositasosta.

KIPINÄ-soitto: jatko-opintopaikkaan

Valitsin korteista ensimmäiseksi tuntitehtäväksi KIPINÄ-soitto: jatko-opintopaikkaan. Missä jatko-opintopaikassa haluaisit opiskella ja minkä alan opiskeluun uskallat sitoutua viideksi vuodeksi? Mihin jatko-opintopaikkaan soitetaan?

Pyysin ryhmäläisiä kirjoittamaan liikuteltavalle taululle omat vastauksensa eli kiinnostavien jatko-opintopaikkojen nimet ja alat.

KIPINÄ-soitto: jatko-opintopaikkaan

KIPINÄ-soitto: työpaikkaan

Tämän jälkeen heijastin projektorilla taululle tehtävän KIPINÄ-soitto: työpaikkaan. Missä työpaikassa haluaisit työskennellä? Mihin työpaikkaan olisit valmis sitoutumaan viideksi vuodeksi? Mihin työpaikkaan soitetaan? Ohjattavat kirjoittavat toiselle puolelle taulua tai toiselle liikuteltavalle taululle vastauksensa.

Toiminnan jälkeen vastauksia tutkittiin yhdessä. Tiedustelin ohjaajan roolissa: kuka kirjoitti opiskelupaikakseen lakiasiaintoimiston. Tässä kohtaan pohdittiin myös: mitä opiskelija tietää alasta, ja valintaperusteista, milloin opiskelija on tiennyt alavalintansa, mistä aineista hän on tykännyt kouluaikoina jne. Opiskelija on kirjoittanut toiselle taululle myös kiinnostavan työpaikan, johon on valmis sitoutumaan viideksi vuodeksi. Kysyin, mikä opiskelijaa kiinnostava työpaikka on? Jos se on lakiasiaintoimisto tai muu juristillekin sopiva, niin silloin sekä jatko-opinnot että kiinnostava työpaikka menevät käsi kädessä. Tässä kohtaan tuli esille hyvin se, että menevätkö jatko-opintokiinnostukset linjassa työpaikkakiinnostuksen kanssa. Yhdellä opiskelijalla kiinnostukset eivät menneet yhtään linjassa keskenään. Tästä aiheutui juuri oikeanlaista keskustelua ja loppujen lopuksi jatko-opintokiinnostus selkeni.

Suosittelen kokeilemaan tehtäviä KIPINÄ-soitto: jatko-opintopaikkaan ja KIPINÄ-soitto: työpaikkaan ohjaustunnilla tai pienryhmäohjauksessa. Olen keksinyt kysymykset aikoinani yksilöohjauksessa, jossa kysymykset tietenkin myös toimivat. Kysymysten avulla voi avautua intuitiivinen ja rajoitteista vapaa mielenmaisema, mikä antaa mahdollisuuden päästä kiinni todellisiin kiinnostuksiin ja urakipinöihin. KIPINÄ-kysymys- ja tehtäväkortit sopivat sekä nuorten että aikuisten ohjaukseen.

 

Yläkoulun opinto-ohjaajan kokemuksia KIPINÄ-kysymys- ja tehtäväkorteista

Yksilöohjaus – KIPINÄ-työvaatteet ja KIPINÄ-läpivalaisu

9-luokan oppilas tuli ohjaukseen ja oli ahdistunut, kun ei osannut päättää, hakeako autoalan perustutkintoon vai kokiksi? Keskusteluissa selvisi myös, että oppilas oli ruvennut empimään kokin koulutustaan, koska äiti ja sisko olivat sanoneet siellä olevan huonon palkan. Äiti oli ehdottanut hakeutumista autoalan koulutukseen.

Teimme kaksi Kipinä-harjoitusta. Toinen oli Kipinä-työvaatteet -harjoitus ja toinen Kipinä-läpivalaisu. Ensimmäisessä harjoituksessa oppilaani näki itsensä kokin asussa ja läpivalaisussa hän pääsi kokin jatko-opinto-kortilla eteenpäin. Oppilas eläytyi hienosti tehtäviin ja oli pois lähtiessään helpottunut. Hän hakee yhteishaussa kokin koulutukseen.

Opotunti – KIPINÄ-pizza

On aina haasteellista pitää opotunteja lukioasioista, kun osa porukasta on menossa ammatilliseen koulutukseen ja toinen puoli hakee lukioon. Nyt keksin ottaa Kipinä-pizzan avuksi. Kerroin oppilaille, että lukioon hakevat täyttävät ainevalintakortin ja ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat tekevät pizzan (Kipinä-pizza -harjoituksen). Eräs maahanmuuttajapoika alkoi hieroa vatsaansa ja sanoi: nyt onkin jo nälkä. Menemmekö oikeasti tekemään kotitalousluokkaan pizzaa? Kun selvisi, että kyseessä on pizza, jossa mietitään asioita, jotka ovat tärkeitä oppilaalle tulevassa työssä, meitä kaikkia nauratti. Oppilaat lähtivät mukavasti tekemään tehtävää ja se onnistui hyvin.

Yksilöohjaus – KIPINÄ-ajatukset

Oppilas tuli luokseni tuohtuneena ja vihaisena ja syynä olivat riidat kavereiden kanssa. Annoin oppilaalle tyhjän paperin ja pyysin häntä etsimään olotilaan sopivan musiikin. Tehtävänä oli kirjoittaa paperille kaikki ne asiat, joita hänen mielessään liikkuu soitettavan musiikkikappaleen aikana. Tavoitteena oli puhdistaa mieli kaikista negatiivisista ajatuksista. Oppilas kysyi, saako hän myös piirtää ja se sopi harjoitukseen oikein hyvin.

Seuraavaksi oppilas sai valita positiivisemman, voimia antavan musiikkikappaleen ja tehtäväksi tuli kirjata paperille kaikki ne asiat, jotka hänen elämässään on hyvin sekä muutokset, joita hän toivoo. Tehtävänä oli myös miettiä, mitä hän voi tehdä muutostoiveen eteen ja mistä huomaa, kun asiat ovat menneet toivottuun suuntaan?

Pyysin oppilasta arvioimaan tunnetilaansa asteikolla 0 – 10 (0 heikoin ja 10 paras) ennen harjoitusta ja harjoituksen jälkeen. Oppilas kertoi, että tunnetila oli -11 ennen harjoituksen aloitusta ja 7-8 harjoituksen jälkeen. Oppilas lähti tyytyväisenä takaisin oppitunnille.

Minna Kattelus – Uraohjaus

KIPINÄ-kauppa: www.minnakattelus.com

Minä voisin ohjata ystävääni

Opiskelijapoika:Hei opo, olisko sulla hetki aikaa?” 

”Haluaisin puhua yhdestä ystävästäni. Hän osallistuu tämän kevään yo-kokeisiin, mutta hänellä ei ole ollut yhtään motivaatiota lukea. Ystäväni ei tiedä, mihin hän hakisi opiskelemaan lukion jälkeen. Se on varmaan syy, miksi hänellä ei ole ollut lukumotivaatiota.”

”Ajattelin, että hänelle olisi hyötyä siitä sun Kipinästä. Siitä oli paljon hyötyä ainakin mulle.”

 Opo: ”Olitko sinä yksilöohjauksessa vai vertaisryhmäohjauksessa?”

 Opiskelijapoika: ”Minä olin vertaisryhmäohjauksessa.”

”Olisiko sulla nyt menossa niitä vertaisryhmiä? Ajattelin, että jos ystäväni pääsisi sellaiseen. Minä voisin tulla ohjaamaan häntä.”

 Opo hämmästyneenä: ”Aijaa. No katsotaan. Mulla on huomenna yksi vertaisryhmäohjaus. Mutta onko ystävälläsi silloin englannin yo-koe?”

 Opiskelijapoika: ”Joo,  hänellä on huomenna enkun yo-koe.”

Opo ajatteli, että jos joku on noin innostunut ohjaamaan ystäväänsä urasuunnittelussa, niin on tärkeää antaa hänelle siihen mahdollisuus.

 Opo: ”Sopisiko sitten niin, että tulette tähän minun työhuoneeseeni joku päivä ja voisit ohjata häntä tässä. Minä olisin myös mukana. Vai onko susta hyvä ohjata, kun te tunnette niin hyvin toisenne?”

 Opiskelijapoika: ”Kyllä, se sopii. Eikä se haittaa, vaikka tunnemme toisemme. Se voi olla ystävälleni ihan hyväkin juttu.”

 Opo: ”Sopisiko teille ensi viikon keskiviikko klo 13.15?”

 Opiskelijapoika: ”Kysyn ystävältäni.”

Opiskelija laittaa kännykällä viestiä ystävälleen ja saa saman tien vastauksen.

 Opiskelijapoika: ”Sopii.”

Opo:” Näemme siis ensi viikolla : )”

Opo on vieläkin hämmästynyt siitä, että opiskelijapoika on niin innostunut ohjaamaan ystäväänsä, toista poikaa Kipinä-uraohjausmallin avulla. Hän oli jo kerran vertaisryhmässä toiminut vertaisohjaajan roolissa ja nyt halusi tehdä Kipinä-uraohjauksen uudelleen ystävälleen.

 

Video ohjaustilanteesta: Tärkeää tulevassa työssä

Video ohjaustilanteesta: Millä fiiliksellä lähdet ohjauksesta?

Lisää videoita ohjauskeskustelusta löydät tästä.

dsc00009

Tämä tarina on minulle opona ja Kipinä-uraohjauksen kehittäjänä niin merkityksellinen asia, että haluan ikuistaa sen kiitollisuudella Ohjaajan tauluuni.

Minna Kattelus, opo

www.minnakattelus.com

Työnohjauksellinen valmennus – Aikuisen uraohjaus

“Voi kuulostaa ehkä yllättävältä, että jatkan edelleen tätä peruskoulun opon työtä! Olen yllättynyt siitä itsekin. Olen monta kertaa mielessäni palannut tapaamiseemme ja keskusteluihin ja miettinyt, miten suuri vaikutus voi yhdelläkin ohjauskerralla olla. Kuten ohjauksen jälkeen kirjoitin, on tuntunut siltä, että edestä kajastaa taas valoa, jota kohti mennä. Se on ollut ihana tunne! Paljon olen sitäkin miettinyt, mitkä kaikki asiat ohjauksessa vaikuttivat sen, että on ollut levollisempi ja tyytyväisempi mieli tehdä töitä. Jopa niin tyytyväinen, että haluan jatkaa edelleen.

Ehkä tärkeintä oli se, että sai antaa luvan niille hankalille tunteille, joita töihin ja urapohdintoihin liittyi. Sai myöntää sen, että tämä työ ei ”riitä” minulle. Samalla ohjaus antoi minulle suunnan ja tavoitteen, jota kohti lähteä kulkemaan. Se oli puuttunut tietyllä tavalla jo pidempään. Vaikka en työtehtävää vielä vaihdakaan, tuntuu oma työ nyt merkityksellisemmältä myös itselle, koska uskon ja ajattelen töissä kertyvien kokemusteni vievän kohti jatko-opintoja ja toisaalta kerryttävän ammattitaitoani. Erityisesti merkitystä oli kuitenkin sinun kannustavuudella ja positiivisuudella. Teki hyvää ikään kuin tehdä näkyväksi omia taitoja ja vahvuuksia, jotka itseltä unohtuvat usein työn paljouden keskellä.

Nyt kuuluu siis oikein hyvää töihin ja muutenkin.”

Aikuisen uraohjauksen tarve nousee useimmiten siitä, että hän haluaa muutoksia työhönsä, työnkuvaansa tai oma työ ei riitä ja on intoa oppia jotain uutta. Joskus tyytymättömyys yhteen tai useampaan elämän osa-alueeseen voivat aiheuttaa todellista pahaa oloa myös työelämässä.

Tärkeimpänä ohjauksen aloituksena pidän sitä, että ohjattava voi kertoa ensin kaiken haluamansa omasta työstään, asioista jotka ovat mielen päällä tai painavat mieltä. Tämän jälkeen voidaan lähteä tutkimaan sitä, millaisia muutoksia ohjattava haluaisi työhönsä ja elämäänsä ja mistä syystä.

Kirjoitan ohjauskeskustelusta visuaalista ohjauskarttaa tyhjälle A4-paperille. Tämä jäsentää ohjausta ja auttaa ohjattavaa hahmottamaan omaa tilannettaan kuin ulkopuolisin silmin. On tärkeää kirjoittaa karttaan ylös sekä työhön liittyvät akuutit huolet ja paineet että niihin mahdolliset muutos- tai kehittämisehdotukset. Ohjaaja auttaa näin ohjattavaa hahmottamaan työolosuhteita parantavia toimenpiteitä.

Kun työn akuutit muutostarpeet on käyty läpi, lähdetään tutkimaan ohjattavan intoa ja halua oppia uutta. Mitä ohjattava haluaa oppia? Mitä kohti hän haluaa siirtyä työelämässä? Uuden oppimisen innon kanssa käsikädessä käyvät ohjattavan henkilökohtaiset vahvuudet ja persoonallisuus. Mikä on ohjattavan todellista kiinnostusta ja todellista vahvuutta? Ohjauskarttaan kirjataan ylös myös nämä osa-alueet.

Jo omien vahvuuksien näkeminen ohjauskartassa antaa paljon voimia ja uskoa itseen. Aikuinenkin tarvitsee joskus hetken, jossa voi kertoa itselle ja myös toiselle missä on hyvä ja mistä omat taidot ja vahvuudet löytyvät. Ohjaaja toimii kanssakulkijana ja voi kertoa ohjattavalle, mitä vahvuuksia ja taitoja hän löytää ohjattavan tarinasta. Visuaalinen ohjauskartta auttaa myös ohjaajaa löytämään syy-yhteyksiä.

Ohjauksessa on tärkeää, että ohjattava saa kokea voimaantumisen tunteen. Voimaantunut ohjattava lähtee ohjauksesta hymyssä suin helpottuneena, iloisena ja tietoisena siitä, mitä askeleita hän seuraavaksi haluaa ottaa. Ohjattavaa on hyvä pyytää kertomaan jonkin ajan kuluttua, miten asiat ovat ohjauksen jälkeen edenneet ja mitä kuuluu. Tärkeää on myös, että ohjattavalle tarjotaan mahdollisuutta tulla ohjaukseen tarvittaessa uudelleen.

Aikuinenkin tarvitsee välillä urapolulla ja elämän taitekohdissa henkilökohtaista valmentajaa ja rohkeutta tarttua tuumasta toimeen.

Minna Kattelus

www.minnakattelus.com