Miten käytän KIPINÄ-kortteja ohjauksessa?
Olen valinnut KIPINÄ-korteista tehtäviä hyvin erilaisiin ohjaustilanteisiin kuten elämänhallinnan kurssille, voimaryhmän tapaamisiin, opotunneille, kesätyöportfoliokurssin alku- ja loppuohjaukseen, yksilöohjaukseen ja KIPINÄ-uraohjaukseen. Olen kokenut helpoksi sen, että voin ottaa pienryhmäohjaukseen tai opotunnille mukaan muutaman selkeän tehtäväksiannon. Esimerkiksi KIPINÄ-ryhmän uraohjauksessa luen aina KIPINÄ-tarinan. KIPINÄ-ryhmässä käytän myös muutamia KIPINÄ-kortteja lisätehtävinä siltä varalta, jos parit valmistuvat eri tahtiin. KIPINÄ-ryhmässä on mukana aina myös KIPINÄ-voimasydän.
KIPINÄ-tehtäväkortti: KIPINÄ-opintie toimi ennakkotehtävänä yksilöohjaukseen
KIPINÄ-kortit opotunnilla
Ohjaajana valitsen KIPINÄ-kysymys- tai tehtäväkortit ohjaustunnin teemaan mukaan. Otan valitut kortit mukaan tunnille ja heijastan projektorilla KIPINÄ-tehtävät taululle. Ohjattavat tekevät tehtävän joko yksilötyönä, parityönä tai pienryhmässä sen mukaan, mikä on tehtävänanto.
Esimerkiksi ensimmäisen vuoden opotunnilla otin ryhmäytymisen välineiksi KIPINÄ-kortit: KIPINÄ-nimitarina ja KIPINÄ-käsi. Opiskelijat tekivät KIPINÄ-nimitarinan ja KIPINÄ-käden ensin parityönä vertaisohjauksena ja jakoivat tehtävät tämän jälkeen pienryhmässä. KIPINÄ-ajatukset oli yhden tunnin aloitustehtävä, jossa tyhjennetään kaikki mielessä olevat ajatukset paperille musiikin soidessa taustalla. Yksilöosuuden jälkeen opiskelijat jakoivat ajatuksiaan pienryhmässä. Kesätyöportfoliokurssin pienryhmäohjauksessa käytin kortteja: KIPINÄ-onnistuminen ja KIPINÄ-itsetuntemus.
Tehtävien valinta KIPINÄ-korttipinosta on varsin helppoa ja nopeaa. Lisäksi saan mukaan heti käyttökelpoisen tehtävän, jonka voin näyttää ohjattaville projektorilla. Pidän siitä, että käyttö on yksinkertaista ja nopeaa.
Tässä kirjoituksessa on kuvia oppitunniltani, jossa teemana oli jatko-opinnot. Ryhmässä oli yhteensä 25 opiskelijaa jokaiselta lukion vuositasosta.
KIPINÄ-soitto: jatko-opintopaikkaan
Valitsin korteista ensimmäiseksi tuntitehtäväksi KIPINÄ-soitto: jatko-opintopaikkaan. Missä jatko-opintopaikassa haluaisit opiskella ja minkä alan opiskeluun uskallat sitoutua viideksi vuodeksi? Mihin jatko-opintopaikkaan soitetaan?
Pyysin ryhmäläisiä kirjoittamaan liikuteltavalle taululle omat vastauksensa eli kiinnostavien jatko-opintopaikkojen nimet ja alat.
KIPINÄ-soitto: työpaikkaan
Tämän jälkeen heijastin projektorilla taululle tehtävän KIPINÄ-soitto: työpaikkaan. Missä työpaikassa haluaisit työskennellä? Mihin työpaikkaan olisit valmis sitoutumaan viideksi vuodeksi? Mihin työpaikkaan soitetaan? Ohjattavat kirjoittavat toiselle puolelle taulua tai toiselle liikuteltavalle taululle vastauksensa.
Toiminnan jälkeen vastauksia tutkittiin yhdessä. Tiedustelin ohjaajan roolissa: kuka kirjoitti opiskelupaikakseen lakiasiaintoimiston. Tässä kohtaan pohdittiin myös: mitä opiskelija tietää alasta, ja valintaperusteista, milloin opiskelija on tiennyt alavalintansa, mistä aineista hän on tykännyt kouluaikoina jne. Opiskelija on kirjoittanut toiselle taululle myös kiinnostavan työpaikan, johon on valmis sitoutumaan viideksi vuodeksi. Kysyin, mikä opiskelijaa kiinnostava työpaikka on? Jos se on lakiasiaintoimisto tai muu juristillekin sopiva, niin silloin sekä jatko-opinnot että kiinnostava työpaikka menevät käsi kädessä. Tässä kohtaan tuli esille hyvin se, että menevätkö jatko-opintokiinnostukset linjassa työpaikkakiinnostuksen kanssa. Yhdellä opiskelijalla kiinnostukset eivät menneet yhtään linjassa keskenään. Tästä aiheutui juuri oikeanlaista keskustelua ja loppujen lopuksi jatko-opintokiinnostus selkeni.
Suosittelen kokeilemaan tehtäviä KIPINÄ-soitto: jatko-opintopaikkaan ja KIPINÄ-soitto: työpaikkaan ohjaustunnilla tai pienryhmäohjauksessa. Olen keksinyt kysymykset aikoinani yksilöohjauksessa, jossa kysymykset tietenkin myös toimivat. Kysymysten avulla voi avautua intuitiivinen ja rajoitteista vapaa mielenmaisema, mikä antaa mahdollisuuden päästä kiinni todellisiin kiinnostuksiin ja urakipinöihin. KIPINÄ-kysymys- ja tehtäväkortit sopivat sekä nuorten että aikuisten ohjaukseen.
Yläkoulun opinto-ohjaajan kokemuksia KIPINÄ-kysymys- ja tehtäväkorteista
Yksilöohjaus – KIPINÄ-työvaatteet ja KIPINÄ-läpivalaisu
9-luokan oppilas tuli ohjaukseen ja oli ahdistunut, kun ei osannut päättää, hakeako autoalan perustutkintoon vai kokiksi? Keskusteluissa selvisi myös, että oppilas oli ruvennut empimään kokin koulutustaan, koska äiti ja sisko olivat sanoneet siellä olevan huonon palkan. Äiti oli ehdottanut hakeutumista autoalan koulutukseen.
Teimme kaksi Kipinä-harjoitusta. Toinen oli Kipinä-työvaatteet -harjoitus ja toinen Kipinä-läpivalaisu. Ensimmäisessä harjoituksessa oppilaani näki itsensä kokin asussa ja läpivalaisussa hän pääsi kokin jatko-opinto-kortilla eteenpäin. Oppilas eläytyi hienosti tehtäviin ja oli pois lähtiessään helpottunut. Hän hakee yhteishaussa kokin koulutukseen.
Opotunti – KIPINÄ-pizza
On aina haasteellista pitää opotunteja lukioasioista, kun osa porukasta on menossa ammatilliseen koulutukseen ja toinen puoli hakee lukioon. Nyt keksin ottaa Kipinä-pizzan avuksi. Kerroin oppilaille, että lukioon hakevat täyttävät ainevalintakortin ja ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat tekevät pizzan (Kipinä-pizza -harjoituksen). Eräs maahanmuuttajapoika alkoi hieroa vatsaansa ja sanoi: nyt onkin jo nälkä. Menemmekö oikeasti tekemään kotitalousluokkaan pizzaa? Kun selvisi, että kyseessä on pizza, jossa mietitään asioita, jotka ovat tärkeitä oppilaalle tulevassa työssä, meitä kaikkia nauratti. Oppilaat lähtivät mukavasti tekemään tehtävää ja se onnistui hyvin.
Yksilöohjaus – KIPINÄ-ajatukset
Oppilas tuli luokseni tuohtuneena ja vihaisena ja syynä olivat riidat kavereiden kanssa. Annoin oppilaalle tyhjän paperin ja pyysin häntä etsimään olotilaan sopivan musiikin. Tehtävänä oli kirjoittaa paperille kaikki ne asiat, joita hänen mielessään liikkuu soitettavan musiikkikappaleen aikana. Tavoitteena oli puhdistaa mieli kaikista negatiivisista ajatuksista. Oppilas kysyi, saako hän myös piirtää ja se sopi harjoitukseen oikein hyvin.
Seuraavaksi oppilas sai valita positiivisemman, voimia antavan musiikkikappaleen ja tehtäväksi tuli kirjata paperille kaikki ne asiat, jotka hänen elämässään on hyvin sekä muutokset, joita hän toivoo. Tehtävänä oli myös miettiä, mitä hän voi tehdä muutostoiveen eteen ja mistä huomaa, kun asiat ovat menneet toivottuun suuntaan?
Pyysin oppilasta arvioimaan tunnetilaansa asteikolla 0 – 10 (0 heikoin ja 10 paras) ennen harjoitusta ja harjoituksen jälkeen. Oppilas kertoi, että tunnetila oli -11 ennen harjoituksen aloitusta ja 7-8 harjoituksen jälkeen. Oppilas lähti tyytyväisenä takaisin oppitunnille.
Minna Kattelus – Uraohjaus
KIPINÄ-kauppa: www.minnakattelus.com
Blogi Minna Kattelus 